keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Miksi ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt

Tuossa  taas uusi  selitys otsikossa esitettyyn kysymykseen.
 ‘Unusual climate anomaly’ of unprecedented deceleration of a secular warming trend
Koska  selitys  on päässyt itsensä Eurooppa Komission  uutisiin, on se kai sitten se ns. virallinen totuus, joten  laitetaanpa siitä muutama rivi myös tänne.

Tutkijajoukko Macias et al on näemmä analysoinut HadCRUT4 aikasarjan  lämpöjä ja onnistunut jollain uudella "hienolla tekniikalla" (Singular spectrum analysis (SSA)) erottamaan siitä lyhyt ja pitkäjaksoiset signaalit  "multidecadal oscillation (MDV)" ja "secular trend (ST)".

Kuva 1 on mainitusta tutkimuksesta. Siinä HadCRUT4 aikasarjan havaintoja esittää kuvan taustalla näkyvä harmaa  viiva. Löydetyt signaalit on kuvattu vahvemmin vedoin, MDV sinisellä, ST punaisella ja näiden yhteisvaikutus MDV+ST mustalla.


Kuvan 1 sininen MDV-käyrä on silmämääräisesti arvioiden ilmetty sinikäyrä, jonka jakso on n. 60 vuotta. Ilman hienoja analyysejäkin saman havainnon ovat tehneet jo monet muut, myös konitohtori, joten mitään uutta asiassa ei  ole. Kuvasta voimme  kuitenkin mitata nyt jakson tarkemman pituuden ja käyttää sitä  tämän nykyisen "hiatuksen" keston arvioimiseen. Kuvassa 2 alla on oma tulokseni, 63.4 vuotta, sekä kaava, joka tuota kuvan 1 käyrää approksimoi.

Kuva 2.

Kuvan 1 punainen ST-käyrä näyttää myös kovasti sinikäyrän osalta mutta sen jakson pituutta ei siitä enää voi silmämääräisesti  arvioida. Varmaa kuitenkin on, että taivaaseen asti se ei nouse vaan kääntyy jossain vaiheessa takaisin alas. Niinpä mittasin myös sen pisteet ja tutkin, millaisen käyrän niiden kautta voisi asettaa. Saamani tulos on tuossa alla, kuva3. Sen mukaan ST-käyrää  approksimoi varsin hyvällä korrelaatiolla sinikäyrä, jonka jakso on n. 516 vuotta ja amplitudi 0.72°C.

Kuva 3
Vielä parempi korrelaatio saadaan, jos approksimaatioon lisätään  toinenkin termi kuten kuvassa 4.  ST-käyrän jaksoksi muodostuu silloin 485 vuotta ja amplitudiksi n. 0.64°C. Kuvassa 4 tämä ratkaisu on esitetty  ohuella punaisella viivalla. Kuvan 3 ratkaisu on myös mukana ja esitetty ohuella mustalla viivalla. Näemme, että hajontaa kyllä on  mutta jakson maksimi näyttää silti jäävän selvästi alle kipurajana pidetyn 2°C asteen rajan.

Kuva 4.























Kun osasignaalien yhtälöt ovat tiedossa, voisimme laskea ne nyt yhteen saadaksemme HadCRUT4 sarjan matemaattisen mallin. Valitettavasti kuvassa 1  MDV-signaali on sijoitettu liian alas, joten suoraan näin ei voi heti tehdä. Väärän sijoituksen huomaa helposti katsomalla esim. vuotta 1863, jolloin musta ja punainen käyrä risteävät eli saavan saman arvon. Sinisen käyrän pitäisi tällöin osoittaa nollaa, jos musta tosiaan on  sinisen ja punaisen käyrän summa kuten Macias et al. paperissaan sanovat. Kuvassa sinisen käyrän arvo on  kuitenkin n. -0.1°C, joten tuon verran sitä kuuluisaa taiteellista vapautta kuvassa näyttää siis ainakin olevan. (Luoja vain tietää, mitä muita vapauksia tutkijat tuossa paperissaan ovat ottaneet.)

Jos kuitenkin uskomme, että löydetyt jaksot ovat oikein, voimme kuvasta 1 mitata  myös mustat pisteet ja laskea jaksojen avulla summakäyrän todennäköisen yhtälön. Saamani tulos on  tuossa alla, kuva 5.

Kuva 5






















Kuvan perusteella tämä nykyinen "hiatus" näyttää siis jatkuvan  ainakin vuoteen 2030 mutta mitään muuta ei  sen jatkosta, kuten ei myöskään Macias et al. ryhmän tuloksista, kannatakaan enää sitten sanoa saati ennustaa.

Tuossa kuitenkin vielä suoraan  HadCRUT4 sarjan havainnoista laatimani kuva. Kuvassa näkyvä ohut punainen viiva on sama kuin kuvan 5 ratkaisu tuossa edellä.

Links
Application of the Singular Spectrum Analysis Technique to Study the Recent Hiatus on the Global Surface Temperature Record

Blogin analyysit ohjelmalla TableCurve 
























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Muista nettietiketti. Törkyviestit poistetaan