Ennen Pariisin kokoustahan tavoitteena oli +2 asteen alitus mutta nyt tuo tavoite ei selvästikään enää ole riittävän kunnianhimoinen. Esim. kymppi uutisissa eilen juuri eräs neurotieteiden opiskelija ja yksi tiedemarssin järjestäjistä ei enää edes halunnut puhua koko ilmastonmuutoksesta. Hänen mielestään kyseessä oli jo ilmastokriisi, joka myös poliitikkojen tulisi ottaa vakavasti.
Mutta onko tuohon "kriisiin" ylipäänsä olemassa ratkaisua? Tai onko valittu ratkaisumalli takuuvarmasti oikea? Sellainen, että taudin hoito ei aiheuta suurempaa vahinkoa kuin itse tauti.
Mikä on lastemme kohtalo, jos ilmastotalkoiden varjolla ajamme maamme teollisuuden vieraisiin maihin ja yritämme itse elää täällä neurotieteitä harjoittaen ja turisteja palvellen?
Entä millainen tuo "ilmastokriisi" oikeasti on. Alla kuva East Anglian yliopiston ylläpitämästä aikasarjasta, joka kuvaa maapallon keskilämpötilan kehitystä vuodesta 1850 nykypäivään (punaiset pisteet). Siinä valkoinen suora viivaa esittää lämpenemisen lineaarista trendiä +0.51°C/100 vuotta. Jos siis sama trendi jatkuu seuraavat 100 vuotta, ylittää lämpötila vasta yhdellä asteella esiteollisen ajan lämpötilat, joten mitään paniikkia ei ole eikä mitään erityisiä ilmastontorjuntatalkoita tarvita.
 |
| Kuva 1 |
Jos sitten sama trendi lasketaan uudemmista arvoista, saamme vuosien 1900-2000 trendiksi +0.63°C/100 vuotta, mikä edelleen alittaa kirkkaasti asetetun torjuntarajan, +1.5°C, eikä vaadi sekään mitään erityisiä toimia. Jos taas ajoitamme teollisen ajan alun vuoteen 1950, antaa HadCRUT4 aikasarja vuosien 1950-2018 trendiksi +1.20°C/100 vuotta, mikä vuonna 2100 tarkoittaisi 1.8 asteen ylitystä esiteolliseen aikaan verrattuna.
Tämä tarkastelu paljastaa, miksi Pariisin ilmastokokuksessa yllättäen päätettiin pyrkiä entistä kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin. Vanha 2:n asteen torjuntatavoite oli liian vaatimaton, eikä sen saavuttaminen olisi vaatinut mitään ylimääräisiä toimia. Olisi vain jättänyt hiilianeiden kauppiaat nuolemaan näppejä.
Trendin jatkuva kasvu paljastaa myös, ettei lämpenemisen syy voi olla kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu. Hiilidioksidin pitoisuuden ja sen aiheuttaman lämmönnousun välillä kun on logaritminen yhteys sitten, että mitä suuremmaksi pitoisuus nousee, sitä pienemmän lämmönnousun se aiheuttaa. Tämä on tieteellinen fakta, jota suurinkaan alarmistileirin huutokuoro ei voi muuksi muuttaa.
Tarkemmin, jos x on ilman CO2 pitoisuus, on lämpötilassa y voimassa
(1) y = A+B*ln(x),
mistä vakiot A ja B voidaan ratkaista, jos x ja y kahdessa eri lämpötilassa tunnetaan. Jos havaintoja on useampi, ratkaistaan A ja B tilastollisesti siten, että tulos parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa koko aineiston.
Kuvassa 1 ohut sininen käyrä esittää ilmakehän CO2-pitoisuutta eri vuosina. Kun pitoisuus yhdistetään saman vuoden lämpötilapoikkeamaan, pitäisi niiden välillä olla yhtälön 1 kaltainen yhteys, jos siis muutos on ollut pelkästään CO2:n syytä. Kuvassa 2 alla on yksi tuollaisen analyysin tulos.
 |
| Kuva 2. |
Näemme, että yhtälö 1 toteuttaa aineiston kohtuullisen hyvällä korrelaatiolla ja tuottaa tuloksen
(2) A=-16.60+- 0.60 B=2.868+-0.105
Jos siis onnistuisimme poistamaan kaikki kasvihuonekaasut ilmakehästä, tippuisi lämpötila korkeintaan tuon A:n verran. Näemme myös, että pienilläkin pitoisuuksilla CO2:n lämpövaikutus on suuri mutta kääntyy sitten sitä pienemmäksi mitä korkeammaksi pitoisuus nousee. Alla pieni taulukko muutoksen kehityksestä kun pitoisuus kasvaa.
CO2 [ppm] Temp. Anomaly [°C]
1 -16.60
100 -3.396
200 -1.408
400 0.580
800 2.568
551 1.500
656 2.000
Torjuntarajan +1.5°C saavuttamiseksi ilmakehän CO2 pitoisuus ei saisi siis nousta yli 551 ppm. Jos rajaksi asetetaan +2.0°C pitäisi pitoisuus pysäyttää rajalle 656 ppm. Tiedossa olevilla fossiilisten polttoaineiden määrillä noita rajoja ei kuitenkaan koskaan saavuteta. Kivihiili ja öljy loppuvat paljon ennen kuin varsinkaan tuo korkeampi raja-arvo on edes lähellä. Sitä paitsi, nuokin raja-arvot nousevat vielä korkeammiksi, jos hyväksymme, ettei kaikki viime vuosien lämpötilan muutos ole ollut ihmiskunnan syytä. Ilmasto voi muuttua ja muuttuu myös muista luonnollisista syistä.
Lopuksi vinkki tulevan hallituksen ilmastopoliitikoille. Halvin ja tehokkain keino tuon "kriisiksi" paisuneen ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kieltää uusien fossiilisten polttoainelähteiden etsintä ja hyödyntäminen (ei maksaisi mitään). Suomi voisi olla asiassa aloitteellinen ja kannustaa öljyrikkaita maita myös sulkemaan ainakin jo hyödyntämisikänsä loppupuolella olevat lähteet. Kyllä se maailma siitä sitten pelastuisi ja mainettakin varmasti tulisi.
Linkit
Kymmenen uutiset - Lauantai 4.5. 2019
What is the Paris Agreement?
HadCRUT4 Data: download
Trends in atmospheric concentrations of CO2, CH4 and N2O
Why logarithmic? A note on the dependence of radiative forcing on gas concentration
Fossil Fuels
