Kesän kuumin päivä oli 18. heinäkuuta, jolloin Vaasassa mitattiin +33.7°C. Kaikkien aikojen tilastossa tämä oikeuttaa kunniakkaaseen viidenteen sijaan. Alla taulukko muista korkeampaan ennätyslämpöön yltäneistä vuosista. Muitakin saattaisi löytyä, jos jaksaisi arkistoja enemmän penkoa.
+37.2 °C Liperi 29.07.2010
+35.9 °C Turku 9.07.1914
+35.6 °C Lieksa 15.07.1934
+33.8 °C Ähtäri 24.06.1935
+33.7 °C Vaasa 18.07.2018
Hellepäivien luvussa kesä sijoittui paremmin. Tänä vuonna niitä oli 64 kpl, kun niitä ennätysvuonna 2002 oli 65.
Ennätyksiäkin toki tehtiin. Heinäkuussa koko maan keskilämpötila oli +19.6 °C, mikä oli mittaushistorian korkein ja ylitti edellisen, vuoden 1941 ennätyksen 0.4 asteella. Myös koko kesän keskilämpötila toukokuulla vahvistettuna oli mittaushistorian korkein ja sai mediassa laajasti ansaitsemaansa huomiota. Tällaista vanhaa jäärää valittu tarkasteluväli, 4 kuukautta, alkoi kuitenkin kummastuttaa - miksi näin, kun yleensä kesäkuukausiksi lasketaan vain kesä, heinä ja elokuu, mitä jakoa myös ilmatieteen laitos on vuodenaikatilastoissaan noudattanut.
Alla kuvapari, mistä selviää arvoituksen syy? Niissä ilmatieteen laitoksen kesäkartat vuosilta 1972 ja 2018 esittävät hilapisteverkon keskilämpötilojen poikkeamia verrattuna vertailukauteen 1981-2010.
 |
| Kuva 1. FMI:n laskemat keskilämpötilojen poikkeamat vertailukaudesta 1980-2010. Hilapisteiden keskiarvo vuonna 1972 oli +2.1°C ja vuonna 2018 +1.9°C. |
Karttojen väristä jo voi päätellä, että kesä 1972 on ollut lämpimämpi kuin kesä 2018. Tarkempi lasku hilapisteiden keskiarvoista osoittaa samaa. Vuonna 1972 se oli +2.1°C mutta vuonna 2018 vain +1.9°C. Vertailukautena kesä, heinä ja elokuiden keskilämpötilat ovat olleet 12.6, 15.6 ja 13.4°C, jolloin normaalikesän keskilämmöksi saadaan +13.9°C ja vuosien 1972 ja 2018 lämmöiksi +16.0°C ja +15.8°C. (FMI:n arkistosta löytyy kartat myös suoraan hilapisteiden lämpötiloista mutta valitsin tänne poikkeamat, koska niiden väriero on mielestäni helpompi havaita.)
Voidaan siis todeta, että ainakin yhtenä vuonna kesä on ollut kuumempi kuin kesä 2018 ja arkistoista saattaisi etsivä löytää niitä vielä lisää (mm. kesä 1937). Alla yksi ehdokas, vuosi 1901, jonka lämpötiloja kuva 2 alla esittää.
 |
| Kuva 2. Kesän 1901 keskilämpötila +16.5 °C. |
Yhteenvetona voidaan siis todeta, että mennyt kesä (kesä- heinä- ja elokuu) oli kyllä lämmin mutta ennätyksiä syntyi heinäkuun ohella vain paikkakuntakohtaisesti.
Ilmatieteen laitoksen virallisten arkistojen lisäksi myös vanhoissa sanomalehdissä on paljon tietoa menneistä säistä. Niitä on helppo etsiä esim. Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistosta vaikkapa hakusanalla "lämpömittari". Muitakin hakusanoja kannattaa kokeilla. Tuossa malliksi Joensuun lämpötiloja vuodelta 1882, joita "lämpömittari" haku ei löydä. Pankaa merkille siinä 19.7. päivän hirmuinen keskilämpötila, +24,3°C, mikä tarkoittaa, että maksimilämpötilan on silloin pitänyt olla lähellä +30°C astetta.
Myös kesällä 1914 Suomessa vallitsi ankara helle ja kova kuivuus, josta lehdet paljon kirjoittivat. Silloin mm. Helsingin sanomissa oli 9.7. asiantunteva katsaus kuluneen vuoden alkukesän säistä. Jutussa ei vielä silloin tiedetty Turun ennätyslämmöstä mutta 12.7. Turun Sanomien tutkiva journalisti pääsi pakinassaan jo hämmästyttävän lähelle totuutta, kun kertoi tutkimustensa osoittaneen seudun lämpötilaksi +36.01°C.
Virallista ilmoitusta Turun lämpöennätyksestä saatiin kuitenkin vielä odottaa, vasta
16.8. Uusi Suometar kertoi asiasta kaikelle kansalle.Tosin se, että kyseessä oli mittaushistorian korkein virallinen lämpötila, sitä ei lehti osannut lukijoilleen kertoa. Osittain saattoi syynä olla myös, että lehdissä noina aikoina oli usein juttuja paljon korkeammistakin lämpötiloista. Alla kuvakaappaus yhdestä niistä.
 | |
| Kuva 3. |
Kuvan 3 uutinen liittyy lapin kultalöydöstä kertovaan juttuun, jonka Uusi Suometar julkaisi 13.8.1901 ja joka myöhemmin ilmestyi monissa muissakin lehdissä ympäri maata. Uutisen sanamuoto "ilmoitettiin" näyttäisi viittaavan, että joku Helsingin herra oli sen antanut toimitukselle tiedoksi, mahdollisesti jopa joku Meteorologisen laitoksen virkamies. Että lämpötila annettiin kymmenesosien tarkkuudella ja että havaintoon liittyi myös ilmanpaine, näyttäisi samoin viittaavan, että kyseessä olisi oikea ammattilaisen tekemä meteorologinen havainto.
Jostain syystä (katso linkin toinen kommentti) havainto kuitenkin on hylätty ja Suomen virallinen lämpöennätys edelleen on tuota vanhaa havaintoa alempi. Saattaa myös olla, että tuona aikana havaittu lämpötila oli niin uskomattoman korkea, ettei sitä silloin pidetty mahdollisena tai lämpöhuippu on voinut kestoltaan olla niin lyhyt, että se siitä syystä on tulkittu vain havaitsijan tekemäksi virheeksi. (Myös nykyinen voimassa oleva lämpöennätys oli kestoltaan vain puolisen tuntia vanhaa ennätystä korkeampi.) Joka tapauksessa olisi mielenkiintoista kuulla, jos jollakin lukijoista on jotain asiaan liittyvää tietoa.
Ilman tuota haamuhavaintoakin kesä 1901 näyttää kuitenkin sanomalehtiuutisten valossa olleen hyvin lämmin ja kuiva - aivan kuten tämä nykyinenkin, nyt jo mennyt kesä oli. Lokakuun 8. 1901 Viipuri lehti ja myöhemmin muutama muu julkaisi artikkelin Kesä Suomessa 1901, jossa kirjoittaja mm. toteaa:
"Äskeinen kuuma ja kuiva kesä on nyt ohitse. Lehdet lakastuvat, koko luonto varustautuu talvea vastaanottamaan. On sentähden aika luode silmäys kuluneen kesän luonteeseen ilmatieteellisten havaintojen perusteella - sitäkin suuremmalla syyllä, kun tämä kesä on ollut kokonaan tavallisista poikkeava. Niinä 55 vuotena, joilta maassamme on luotettavia ilmahavaintoja tehty, ei ainoanakaan edellisenä kesänä ole keski-lämpömäärä ollut näin korkea..."
Artikkelin jatkossa kirjoittaja kertoo Turussa kesän keskilämpötilan 19.9 °C olleen 19 tarkastusaseman joukossa korkein ja antaa arvoja myös muille paikoille, jotka ao. taulukossa on esitetty sarakkeessa "lämpötila 1901"
Paikka lämpötila 1901 lämpötila 2018
Turku 19.9°C 18.3
Viipuri 18.9 18.2
Tampere 19.4 (=15.4+4) 17.5
Helsinki 19.9 18.3
Oulu 17.5 14.9
Taulukossa Tampereen lämpötila on laskettu ilmoitetun poikkeaman (+4°C) avulla, kun keskilämpötilaksi on oletettu +15.4 °C laskettuna tilastollisen vuosikirjan ilmoittamista kesä, heinä ja elokuun arvoista. Helsingin korkea lämpötila ei oikein vastaa artikkelin muuta kertomusta ja saattaa olla jossain määrin virheellinen. Sarakkeessa "lämpötila 2018" on vastaavat arvot menneeltä kesältä. Näemme, että ainakaan näillä paikkakunnilla mitään ennätyslämmintä kesää ei saatu kokea.
Artikkelissa on myös mielenkiintoinen tieto kuvaan 3 liittyvästä Lapin korkeasta lämpötilasta. Sen mukaan Inarin keskilämpötila olisi 23.7.1901 ollut +27°C, jolloin korkein lämpötila olisi hyvinkin saattanut siellä olla jopa 10 astetta tai yli tätä korkeampi.
Muitakin kuumia, jopa polttavan kuumia kesiä arkistojen kätköissä varmaan vielä on. Sellaisiakin, jotka virallinen AGW-leiri mieluusti unohtaisi. Laitetaanpa siksi tähänkin bloggaukseen muistutukseksi ja siunatuksi lopuksi vielä linkki kertomukseen vuodelta 1891, joka oli niin kuuma, että Nurmeksen kirkkokin syttyi palamaan ja poltti poroksi koko kirkonkylän.
Linkit
Suomen huippuhelteistä
Heinäkuun 2018 kuukausikatsaus
Touko-elokuu oli mittaushistorian lämpimin
Lämpötila- ja sadekarttoja vuodesta 1961
Sanomalehtiarkisto
Suomen säät ennen 60 lukua?
Annual and seasonal mean temperatures in Finland during the last 160 years
Kesä 2011 harvinaisen lämmin
Laskut ohjelmalla PcCalculator
