Apua ilmastoahdistukseen

Kuva 1. Ylen ilmastoahdistus

Näin syksyn kynnyksellä voimme kai jo todeta, että mennyt kesä oli sitten se kesä, jolloin uusi elintasosairaus "ilmastoahdistus" rantautui maahamme. Vaikka olihan tästä jo merkkejä menneiltä vuosilta, katsokaa nyt vaikka tuotakin Ylen "ilmastoporno-ohjelmaa", mutta ainakin nyt pandemia näyttää siis saavuttaneen myös koko kansan syvien rivienkin  tietoisuuden.

Tammikuussa koululaiset osoittivat jo pahaa mieltään lakkoilemalla ilmaston puolesta ja vaativat päättäjiltä tekoja maapallon pelastamiseksi.  Maaliskuussa lakkoilu jatkui, mitä yle ja muu media luonnollisesti seurasivat silmät ja kamerat tarkkoina.

Kevään tullen rummutus vain kiihtyi. Näimme tarinoita rippikoululaisten ahdistuksesta ja leirin vetäjien neuvottomuudesta, miten nuoria voisi parhaiten auttaa kestämään tätä median luomaa painetta. Toisin oli ennen. Silloin, 1920-luvun alkuvuosina,  oli myös lämmintä. Maailmansota oli päättynyt ja ihmiset odottivat jopa paratiisia laskeutuvaksi maan päälle. Parasta hoitoa ilmastoahdistukseen olisikin tutkia historiaa ja huomata, että on sitä ennenkin saatu ilmoja pidellä.

Oma ilmatieteen laitoksemme voisi myös osallistua hoitoon ja saattaa omat arkistonsa kokonaisuudessaan kansalaisten nähtäviksi. Pistokokeena tutkin vanhoista sanomalehdistä, millaista tietoa niistä  löytyisi vuoden 1901 kesästä ja erityisesti sen hellepäivistä. Lämminhän tuo oli ollut, hellepäiviä ainakin 45kpl  ja niistä +30°C tai yli 13 kpl. Mahtaako mennyt kesä päästä lähellekään tuota?

Taulukko vuoden 1901 hellepäivistä ja linkit tiedon lähteeseen

13.5. +26.0 UA  06.7. +26.0 UA  18.7. +28.0 UA  28.7  +31   VB  14.8. +32   Lo
06.6. +25.6 UA  07.7. +25.9 Ka  19.7. +30.0 UA  29.7. +28.0 UA  15.8. +27.8 UA
07.6. +27.2 UA  10.7. +28.0 UA  20.7. +33.0 UA  30.7. +28.5 UA  16.8. +27.5 UA
08.6. +29.0 UA  11.7. +29.0 UA  21.7. +27.3 Ka  31.7. +27.0 UA  17.8. +28.3 UA
09.6. >30   PO  12.7. +29.8 UA  22.7. +37.4 KA  01.8. +27.0 UA  19.8. +26.0 UA
10.6. >30   PO  13.7. +27.3 Ka  23.7. +31.3 UA  02.8. +27.0 UA
20.6. +29   PP  14.7. +26.2 US  24.7. +28.0 UA  09.8. +26.3 UA
25.6. +30.0 UA  15.7. +28.0 UA  25.7. +30.0 UA  10.8. +26.0 UA
26.6. +29.0 UA  16.7. +29.6 UA  26.7. +31.0 UA  12.8. +27.2 UA
27.6. +33   Lo  17.7. +27.0 UA  27.7. +32.0 UA  13.8. +29.5 UA

Suomessa mennyt kesä oli melko tavanomainen, joten ilmastoahdistusta lietsovat uutiset piti pääosin naarata ulkomailta. Kesäkuussa uutisoitiin  arktisen merijään ennätysmäisestä sulamisesta. Jos ennätys todella syntyi, ei sitä ainakaan tuosta EUMESATin käppyrästä kovin helppo ole havaita.

Elokuun alussa taas Gröönlannin kerrottiin  sulavan lämpöaallon kourissa ja ennätysnopeasti.
Tapansa mukaan Yle siinä hehkutti yksittäistä sään ilmiötä mutta jätti kertomatta, että Gröönlannissa lunta sulaa joka kesä mutta kaikkina vuosina vähemmän mitä talven aikana on satanut.

Kuluvana vuonna lumen kertymäksi näyttäisi muodostuvan n. 150 Gt, kun se sulamisen huippuvuonna 2012 oli vain n. 40 Gt. Vuodesta 2012 lähtien vuosittaista ylijäämää onkin jo yhteensä kertynyt huikeat 2500 Gt, mikä jääksi muutettuna vastaisi n. metrin paksuista kerrosta Gröönlannin pinnalta. Samaan aikaan jäätiköt toki ovat valuneet myös yli äyräirensä mereen ja pitäneet yllä jäävuorien syntymistä. Tämän seurauksena jäätiköiden kokonaismassa on joinakin vuosina saattanut  myös pienentyä mutta tätä ei kuitenkaan jatku ikuisesti vaan päättyy, kun uusi tasapaino joskus  saavutetaan jään muodostumisen ja jäävuorien irtoamisen välillä.

Kesäkuun lopussa myös Keski-Euroopan hirmuhelteet nostattivat otsikoita ja elokuun alussa uutisissa  hehkutettiin mittaushistorian kuuminta heinäkuuta mutta jätettiin kertomatta, että NASAn satelliittihavaintojen mukaan heinäkuu kuitenkin oli vasta kolmanneksi lämpimin.

Elokuun loppupuolella aihe pääsi uudelleen  uutisiin,  kun myös NOAA ja NASAn  GISS  saivat omat laskelmansa (!) valmiiksi. NOAAn mukaan heinäkuu todella oli 0.03°C asteen marginaalilla mittaushistorian kuumin mutta, jos tarkastellaan vain maa-asemia, oli se 0.01°C asteen erolla vasta toinen.

Kuva 2. NOAA:n kartta pallomme lämpimistä ja kylmistä alueista heinäkuussa 2019

Yllä NOAAn vuoden 2019 heinäkuun kartat maapallon maa-alueiden ja maa-vesi-alueiden lämpötilaeroista keskimääräiseen verrattuna. Kiinnittääkö tuossa kuvaparissa mikään huomiotasi? Ellei, niin katso tuo Tony Hellerin video.

****
Edellä on vain pieni otos siitä uutistarjonnasta millä Yle ja muu media kansalaisten ilmastoahdistusta on lietsonut. Ei siis ihme, että sairaus ja ahdistus  on vain lisääntynyt ja alkaa näkyä jo tilastoissa ja tutkimuksissa. Sitran teettämässä kyselytutkimuksessa joka neljäs vastaaja kertoi potevansa ilmastoahdistusta. Pelastakaa Lapset ry:n tutkimuksessa taas 78 prosenttia vastanneista piti ilmastonmuutosta kaikkein suurimpana huolenaiheena tulevaisuudelle !!

Huomatkaa edellä huutomerkit. Pidän median tapaa uutisoida ilmastosta ellen nyt suorastaan rikollisena, niin ainakin täysin edesvastuuttomana, kun jo nuorisokin, maamme tulevaisuuden toivo, on ajettu tämän kaltaiseen toivottomuuden tilaan, vailla tietoa paremmasta huomisesta.  Sillä tuollaista tietoa on, laiskat toimittajat vain eivät halua sitä etsiä tai, mikä pahempaa, eivät halua siitä  ehkä kertoa.

Nuoret lukijani, ajatelkaapa maailmaa, jossa puhdasta halpaa energiaa olisi rajattomasti, jopa tuhlattavaksi saakka, ja sitä olisi kaikkien kansojen saatavilla. Millainen olisi sellainen maailma, joka ei enää olisi  öljysheikkien tai öljyfirmojen armoilla, vaan jossa jokainen maa voisi kaivaa käyttämänsä energian omasta maaperästään? Tuollainen maailma olisi mahdollinen jo nyt ja tälläkin hetkellä suuri joukko ihmisiä työskentelee tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Älkää siis tuhlatko aikaanne lakkoiluun vaan opiskelkaa ja liittykää mukaan näiden ihmisten joukkoon.

Tuo salaperäinen (?) energian lähde on torium. Sen mahdollisuudet on tunnettu jo yli puoli vuosisataa ja sitä on tutkittu monissa koelaitoksissa mutta nyt, mittaushistorian kuumimpana heinäkuuna, Indonesiassa on vihdoin allekirjoitettu kaupallinen sopimus myös teollisen mittakaavan torium-voimalaitoksen rakentamiseksi.

Myös Kiinassa torium-voimaloiden suunnittelu on pitkällä ja kerrotaan, että siellä  uudet hiilivoimalaitokset  suunnitellaan aina siten, että niissä hiilipannun tilalle  on helppo vaihtaa vaikkapa toriumpannu sitten, kun aika tähän joskus on kypsä.

Koska aihe on tärkeä ja mielenkiintoinen, olen avannut sille oman sivun Torium - uusiutuva luonnonvara, jota jatkossa tulen päivittämään sitä mukaa kuin kiinnostusta riittää ja aiheita löytyy (päivitetty  18.10.2020). Tämän bloggauksen päätän kuitenkin tähän ja kuvaan tuossa alla.

Kuva 3. Myös Suomessa toriumia esiintyy runsaasti.

Onko kunnianhimo hyväksi?

Nyt kun kevään eduskuntavaalit on käyty, on taas aika palata arkeen ja miettiä, miten kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin maassamme pitäisi sitoutua. Onko tuo Pariisin ilmastokokouksen asettama tavoite, lämpenemisen rajoittaminen +1.5 asteeseen, riittävän kunnianhimoinen  vai pitäisikö pyrkiä vieläkin alemmas. Olisiko esim. +1.0 astetta jo riittävän kunnianhimoinen?

Ennen Pariisin kokoustahan tavoitteena oli  +2 asteen alitus mutta nyt tuo tavoite  ei selvästikään   enää ole  riittävän kunnianhimoinen. Esim. kymppi uutisissa eilen juuri eräs neurotieteiden opiskelija ja yksi tiedemarssin järjestäjistä ei enää edes halunnut puhua koko ilmastonmuutoksesta. Hänen mielestään kyseessä oli jo ilmastokriisi, joka myös poliitikkojen tulisi ottaa vakavasti.

Mutta onko tuohon "kriisiin" ylipäänsä olemassa ratkaisua? Tai onko valittu ratkaisumalli takuuvarmasti oikea? Sellainen, että taudin hoito ei  aiheuta suurempaa vahinkoa kuin itse tauti.
Mikä on lastemme kohtalo, jos ilmastotalkoiden varjolla ajamme maamme teollisuuden vieraisiin maihin ja yritämme itse elää täällä neurotieteitä harjoittaen ja turisteja palvellen?


Entä millainen tuo "ilmastokriisi" oikeasti on. Alla kuva East Anglian yliopiston ylläpitämästä aikasarjasta, joka kuvaa maapallon keskilämpötilan kehitystä vuodesta 1850 nykypäivään (punaiset pisteet). Siinä valkoinen suora viivaa esittää lämpenemisen lineaarista trendiä +0.51°C/100 vuotta. Jos siis sama trendi jatkuu seuraavat 100 vuotta, ylittää lämpötila vasta yhdellä asteella esiteollisen ajan lämpötilat, joten mitään paniikkia ei ole eikä mitään erityisiä ilmastontorjuntatalkoita  tarvita.

Kuva 1

Jos sitten sama trendi lasketaan uudemmista arvoista, saamme vuosien 1900-2000 trendiksi +0.63°C/100 vuotta, mikä edelleen alittaa kirkkaasti asetetun torjuntarajan, +1.5°C, eikä vaadi sekään mitään erityisiä toimia. Jos taas ajoitamme teollisen ajan alun vuoteen 1950, antaa HadCRUT4  aikasarja vuosien 1950-2018 trendiksi +1.20°C/100 vuotta, mikä  vuonna 2100 tarkoittaisi 1.8 asteen ylitystä esiteolliseen aikaan verrattuna.

Tämä tarkastelu paljastaa, miksi Pariisin ilmastokokuksessa yllättäen päätettiin pyrkiä entistä kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin. Vanha 2:n asteen torjuntatavoite oli liian vaatimaton, eikä sen saavuttaminen olisi vaatinut mitään ylimääräisiä toimia. Olisi vain jättänyt hiilianeiden kauppiaat   nuolemaan näppejä.

Trendin jatkuva kasvu paljastaa myös, ettei lämpenemisen syy voi olla kasvihuonekaasujen  pitoisuuden kasvu. Hiilidioksidin pitoisuuden ja sen aiheuttaman lämmönnousun välillä kun on logaritminen yhteys sitten, että mitä suuremmaksi pitoisuus nousee, sitä pienemmän lämmönnousun se aiheuttaa.  Tämä on tieteellinen fakta, jota suurinkaan alarmistileirin huutokuoro ei voi muuksi muuttaa.

Tarkemmin, jos x on ilman CO2 pitoisuus, on  lämpötilassa y voimassa
(1)                               y = A+B*ln(x),
mistä vakiot A ja B voidaan ratkaista, jos x ja y kahdessa eri lämpötilassa tunnetaan. Jos havaintoja on useampi, ratkaistaan A ja B tilastollisesti siten, että tulos  parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa koko aineiston.

Kuvassa 1 ohut sininen käyrä esittää ilmakehän CO2-pitoisuutta eri vuosina. Kun pitoisuus yhdistetään saman vuoden lämpötilapoikkeamaan, pitäisi niiden välillä olla yhtälön 1 kaltainen yhteys, jos siis muutos  on ollut pelkästään  CO2:n syytä. Kuvassa 2 alla on yksi tuollaisen analyysin tulos.

Kuva 2.

Näemme, että yhtälö 1 toteuttaa aineiston kohtuullisen hyvällä korrelaatiolla ja tuottaa tuloksen
(2)               A=-16.60+- 0.60    B=2.868+-0.105
Jos siis onnistuisimme poistamaan kaikki kasvihuonekaasut ilmakehästä, tippuisi lämpötila  korkeintaan tuon A:n verran. Näemme myös, että pienilläkin pitoisuuksilla CO2:n lämpövaikutus on  suuri mutta kääntyy sitten sitä pienemmäksi mitä korkeammaksi  pitoisuus nousee. Alla pieni taulukko muutoksen kehityksestä kun pitoisuus kasvaa.

             CO2 [ppm]     Temp. Anomaly [°C]
                  1                         -16.60
                100                       -3.396
                200                       -1.408
                400                        0.580
                800                        2.568
                551                        1.500
                656                        2.000

Torjuntarajan +1.5°C saavuttamiseksi ilmakehän CO2 pitoisuus ei saisi siis nousta yli 551 ppm. Jos rajaksi asetetaan +2.0°C pitäisi pitoisuus pysäyttää rajalle 656 ppm. Tiedossa olevilla fossiilisten polttoaineiden määrillä noita rajoja ei kuitenkaan koskaan saavuteta. Kivihiili ja öljy loppuvat paljon ennen kuin varsinkaan tuo korkeampi raja-arvo on edes lähellä. Sitä paitsi, nuokin raja-arvot nousevat vielä korkeammiksi, jos hyväksymme, ettei kaikki viime vuosien lämpötilan muutos ole ollut ihmiskunnan syytä. Ilmasto voi muuttua ja muuttuu myös muista luonnollisista syistä.

Lopuksi vinkki tulevan hallituksen ilmastopoliitikoille. Halvin ja tehokkain keino tuon "kriisiksi" paisuneen  ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kieltää uusien fossiilisten polttoainelähteiden etsintä ja hyödyntäminen (ei maksaisi mitään). Suomi voisi olla asiassa aloitteellinen ja kannustaa öljyrikkaita maita myös sulkemaan  ainakin jo hyödyntämisikänsä loppupuolella olevat lähteet. Kyllä se maailma siitä sitten pelastuisi ja mainettakin varmasti tulisi.

Linkit
Kymmenen uutiset - Lauantai 4.5. 2019
What is the Paris Agreement?
HadCRUT4 Data: download
Trends in atmospheric concentrations of CO2, CH4 and N2O
Why logarithmic? A note on the dependence of radiative forcing on gas concentration
Fossil Fuels