sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Ristiretki CO₂ "saastetta" vastaan. Pelasta planeetta! Deus vult!














Tämä postaus sai kimmokkeen prof. William Happerin luennosta, jonka  YouTube äskettäin on saattanut maailman tietoisuuteen. Olen aikaisemminkin nostanut täällä esiin hyviä luentoja, mm. tuolla  ja tuolla, mutta tämä on ensimmäinen, joka ansaitsee ihan oman postauksen.  Olen koonnut tänne nyt  oman versioni luennon ydinkohdista  ja suorat linkit  luennolla esitettyihin kuviin. Täältä kuitenkin luennon monet  herkulliset yksityiskohdat  puuttuvat,  suosittelenkin lukijaa katsomaan ne Happerin itsensä esittäminä. (Ihmiskeho mm. tuottaa hengittämällä noin kilon  CO₂ joka päivä, joten sen vuotuinen hiilijalanjälki on n. 350 kg CO₂e/vuosi.)

Linkin alussa on prof. Happerin lyhyt esittely, josta käy jo ilmi, että pian äänessä on alansa huippufyysikko ja etenkin spektroskopiassa alan kiistaton auktoriteetti.

Happer aloittaa luennon yo. kuvalla ja tuomitsee selvin sanoin ilmastohätätilan julistajat,  "New Green Deal" liikkeen  ajajat  sekä muistuttaa, miten ristiretket aina ovat päättyneet huonosti.

Ilman saastuminen on todellinen uhka, ei CO₂

Luento jatkuu vertaamalla voimalan ja ihmiskehon päästöjä. Hän  myös näyttää kuvaa aurinkovoimalan valtaamasta vihreästä nurmikentästä ja paikalleen jumittuneista tuulimyllyistä, joista ei ollut avuksi, kun esim. Texasissa ihmisiä paleltui kuoliaiksi vuoden alussa. 

Luennon tässä vaiheessa uusiutuvat energialähteet saavatkin Happerilta kovaa myllytystä. Hän pitää niitä kaalliina ja tehottomina ja kuvailee koko Green New Dealia vain käänteiseksi Robin Hood tempuksi, jonka tarkoitus on  kerätä köyhiltä veronmaksajilta  tukirahaa rikkaiden leluille (Tesla yms.).


Luennon factaosuuden Happer avaa kuvalla, joka esittää maapallon ilmaston ja sen eri vyöhykkeiden  toimintaa. 

Päiväsaikaan maapallo lämpenee  voimakkaasti päiväntasaajalla, jossa lämmennyt ilma kohoaa korkealle ja leviää sieltä ylätuulina kohti pohjoista ja etelää. Matkalla ylös ilma kuivuu, kun jäähtynyt vesihöyry sataa vetenä alas. Tarkemman kuvauksen voitte katsoa ja kuunnella tuosta.

Maapallon  lämpötasapaino saa myös esittelyn ja  alkaa  kuvasta tuossa alla. 

Lisätietoja kuvasta tuolla















Jotta maa säilyisi elinkelpoisena, pitää sen vastaanottaman ja pois säteilevän lämmön olla yhtäsuuret. Muussa tapauksessa pallomme joko jäätyisi tai kuumenisi sietämättömän kuumaksi. 

Kuvassa keltainen väri kuvaa  auringon säteilyä, josta liki puolet  katoaa ja heijastuu pois jo ennen kuin pääsee edes maan pinnalle asti. Pinnalle päässyt osuus lämmittää sitten maan ja meret, jotka  puolestaan  lämmittävät yläpuolella olevaa ilmakehää. Kuvassa tämä vaihe on esitetty punaisella. Se kuvaa myös sitä pitkäaaltoista lämpösäteilyä, jota  kasvihuonekaasut pystyvät absorpoimaan. 

Kuvasta näemme, että vain pieni osa pinnan lämmöstä siirtyy yläilmoihin säteilemällä. Valtaosa siirtyy ilman ja vesihöyryn mukana, kun ne lämmetessä kohoavat ylös.  Säteilemällä pinnalta poistuu suoraan  avaruuteen  vain 6%, mikä on vajaa kolmannes siitä, minkä  pilvipeitto heijastaa!! 


Tässä luennon vaiheessa ääneen pääsee spekritutkimuksen kiistaton auktoriteetti. Aluksi hän esittelee ilmakehän säteilyä läpäisevät ikkunat ja kasvihuonekaasujen  merkityksen maapallon lämpötilalle, Ilman niitä ilmasto olisi 20 - 30°C kylmempi kuin nyt. Vesihöyryn kohdalla hän korostaa  erityisesti  myös pilviä, joiden vaikutus jo yksin  on  vähintään yhtä tärkeä kuin varsinaisten kasvihuonakaasujen vaikutus yhteensä.

Kasvihuonekaasujen keksijän John Tyndallin kautta luento etenee kuvaan tuossa alla, johon liittyy myös monia  fysiikan historian suuria nimiä, katsokaa itse, en ala niitä  tässä nyt tarkemmin esittelemään. Happer tekee sen paremmin itse. 

Lisätietoa kuvasta tuolla












Kuva esittää maapallon spektriä keskimääräisen pilvettömän ilmakehän yläpuolella  86 km:n korkeudella. Siinä ylin sileä käyrä esittää mustan kappaleen säteilyä lämpötilassa T=15.5°C. Käyrän alle jäävä pinta-ala vastaa silloin säteilyvuota 394 W/m². Kuvassa on  myös ilmakehän läpi kulkevan säteilyn spektri  CO₂-pitoisuuksien arvoilla 0, 400 ja 800 ppm. Näemme, että pitoisuuden tuplaantuessa, CO₂:n aiheuttama kuoppa levenee vain vähän. 

Luennolla Happer kertoo levenemisen vaikutuksen olevan energiassa  n. 3W/m² ja lämpötilassa vähän  mutta  jättää tarkan arvon kertomatta. Tämä onkin viisasta, koska emme tiedä, mikä osuus energiasta muuttuu lämmöksi ja mikä ilmakehän liikettä ylläpitäviksi voimiksi.  Jos kuitenkin oletamme lämpötilan muutoksen suoraan verrannolliseksi energiavuohon, voimme  laskea vaikutukseksi

                                     ΔT = [ 3/(394 - 277) ]*30°C = 0.77°C,      

missä 30°C on tuo edellä mainittu kasvihuonekaasujen lämmittävän vaikutuksen  arvioitu yläraja.


Luento jatkuu kuvilla, jotka osoittavat tietokonemallinnusten kyvyttömyyttä ennustaa tulevaa ja tässä hän lisäksi kertoo myös epäsuorasti  olleensa pätevä klimatologi jo vuonna 1982. Alla voitte linkkiosiosta tutkia, millaisen kaveriporukan kanssa hän tuolloin työskenteli!

Luennon loppuosan Happer käyttää osoittaakseen, että  CO₂ ei ole sellainen mörkö, miksi alarmistit sitä kuvailevat. Sen pitoisuus ilmakehässä on ennenkin ollut suuri  eikä mitään vahinkoa ole tapahtunut. Päinvastoin, kasvikunta on hyötynyt siitä  suuresti, mikä  mm. nykyään näkyy  jo  koko maanpiirin vihertymisenä.  Kuva tuossa alla.

Lisääntyvä  CO₂ on kasvikunnalle ruokaa ja auttaa sitä kasvamaan kuivemmissa olosuhteissa.

Luennon yhteenvedossa Happer toteaa, ettei tiedettä tehdä äänestämällä, totuus selviää, kun nähdään miten hyvin teoria vastaa havaintoja. Luennon päätösdia alla.



Lopussa yleisö  kysyi myös Happerin vastinetta alarmistien hellimälle ajatukselle vesihöyryn pakotteesta. Happer kuittasi toteamalla, ettei tuollaista pakotetta ole. Jos vesihöyryn määrä kasvaakin lämpötilan noustessa, kasvaa samalla myös pilvipeiton määrä, mikä kumoaa vaikutuksen..


Linkit


Luennolla Happer kertoi kasvihuonekaasujen lämmittäväksi vaikutukseksi  20 - 30°C. Tätä on käsitelty myös ao. linkissä  sivulla 12, missä vaikutuksen keskimääräiseksi arvoksi  dT on saatu  24.3 °C. Tällä arvolla  edellä laskettu  ΔT saa arvon +0.62°C. Olen blogannut aiheesta myös tuolla ja sain silloin arvoksi +0.87°C, kun  dT oli 33°C.


Mielipiteidensä vuoksi prof. Happer on joutunut monien  lokakampanjoiden kohteeksi. Alla linkki, missä hän kertoo elämästään ja syistä, minkä vuoksi on jatkanut uraansa tutkitun tieteen puolestapuhujana.


maanantai 18. tammikuuta 2021

Historia Ilmastosodassa

Taas on vuosi vaihtunut ja vanha vuosi taputeltu historiaan. NOAAn kertomana  se oli ilmastohistorian  toiseksi lämpimin vuosi  mutta GISS pani paremmaksi ja sanoi sen olleen  jopa jaetulla ykkössijalla yhdessä vuoden 2016 kanssa. 

Ilmastosodassa mikään ei siis ole muuttunut. Paukut ovat entiset, johtajat vain vaihtuvat ja media seuraa uskollisesti perässä. Michael Mann jatkaa omaa ilmastosotaansa ja  uuden presidenttinsä johdolla USA tullee epäilemättä taas pian mukaan rintamaan.

Ilmastosodan veteraani Michael Mann jaksaa yhä

Sodissa voittaja kirjoittaa aina historian - niin myös ilmastosodassa, missä uudelleenkirjoitus on jo  alkanut vaikka sota on vielä kesken. Alla kuva pohjoisen pallonpuoliskon ilmastohistoriasta GISSin kertomana.

Pohjoisen pallonpuoliskon maa-meri lämpötilojen aikasarja 12.01.2021. 














GISSin mukaan mitatun ilmastohistorian kylmin vaihe asettui vuoden 1910 tienoille  mistä  ilmasto vähitellen alkoi lämmetä kunnes vuoden 1940 jälkeen uusi viilenemiskausi alkoi. Lasku jatkui 70-luvun puoliväliin, minkä jälkeen lämpeneminen alkoi uudelleen ja on jatkunut siitä asti  nykypäiviin saakka.

GISSin aikasarjassa kylmintä on ollut vuonna 1917, mikä herättää ihmetystä, koska aikalaiskertomusten mukaan sää noihin aikoihin oli esim. Jäämerellä poikkeuksellisen lämmin. Vuonna 1921 esim. Huippuvuorten rannat olivat koko vuoden jäistä vapaat ja meriveden lämpötila kesällä jopa +15°C. Hulppea lukema ottaen huomioon, että viimeisten 15 vuoden aikana korkein  mitattu lukema siellä on ollut vaivaiset +8.2°C.


Vuosi 1921 oli huippuvuorilla lämmin

Edellä oleva kuvakaappaus kertoo jäätilanteen lisäksi paljon myös Jäämeren ilmastosta, jonka lämpeneminen oli pantu merkille myös täällä ja antanut maamme lehdistölle paljon uutta kerrottavaa, mm. tuolla ja tuolla ja tuolla.

Jos oli Huippuvuoret jäistä vapaat vuonna 1921, niin samaa ei voi sanoa viime vuosista, jolloin Huippuvuorten rannat ovat kaikkina talvina  olleet ainakin osittain jäiden saartamina. Alla animaatio Jäämeren jäistä vuosina 2004-2021


Huippuvuorten jääpeite vuosina 2004-2021
Vuonna 2021 jääpeite oli vielä kasvussa.

Toinen huomionarvoinen seikka GISSin ilmastohistoriassa on tuo 40-luvulla alkanut viileä kausi, joka 70-luvun mediassa sai aikaan aikalaisten hyvin muistaman jääkausihypetyksen. GISS  kuitenkin kertoo tuon vaiheen laskuksi vain 0.24°C, mikä tuntuu aivan liian pieneltä saadakseen aikaan sellaista  huomiota mitä ajan laatulehdetkin asialle tuolloin osoittivat;   TimeThe New York times, Newsweek, Science News, Turun Sanomat, Valitut Palatyms.  


Entisajan ilmastohistoria poikkeaa huomattavasti GISSin kertomasta.
Kuvan lähdeaineisto tuolla

Kuva ei kerro, onko kyseessä yhdistetty maa- ja merihavainnoista laadittu käppyrä, kuten GISSin kertomuksessa, mutta NOAAn tilastoista löytyy  myös pelkät maa-asemat. Niistä laskettuina pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilan lasku vuosina 1940-1976 olisi ollut vieläkin pienempi, vain luokkaa -0.1°C. Kysyä sopii, olisiko noin pieni pudotus tosiaan voinut saattaa tiedemaailman täysin "pökerryksissä"  lähettämään medialle omia kauhuviestejään jopa USAn presidenttiä myöten?


Vaikka alarmistit toisin väittävät, huoli ilmaston viilenemisestä
oli ainakin osassa tiedemaailmaa todellinen.

Kirjelmässään  Kukla ja kumppanit esittävät viilenemisen syyksi luonnollista ilmaston vaihtelua. Suuri osa tutkijoista uskoi syyksi  myös ilmansaasteet ja osa oli jo tuolloin CO2 heränneitä, jotka muistelivat vielä vuosisadan alun lämpenemistä ja olettivat silloista viilenemistä vain tilapäiseksi sään oikuksi. Kukaan ei kuitenkaan kiistänyt viilenemistä ja monet uskoivat sen jatkuvan vielä pitkään.

Nähtäväksi jää, kuinka kauan GISSin ja NOAAn kertoma ilmastohistoria kestää aikaa ja millaisia tarinoita tästä ajasta silloin kerrotaan, kun ilmastosota joskus on päättynyt. Sitä odotellessa luepa tuosta vielä tuo edellinen postauskin, jos et siis ole sitä vielä huomannut.



Linkit


Laskut ohjelmilla  Table Curve 2D ja Pc Calculator

Ja kommentoijat anteeksi, että en ole huomannut käydä hyväksymässä kaikkia hyviä kommentteja, huonojahan tänne ei vielä ole tullutkaan. Olen nyt hyväksynyt kaikki löydetyt ja yritän jatkossa saada parannusta asiaan.



keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Mesmeriaa navoilla

Nyt kun maamme media on saanut valituksi Amerikalle uuden presidentin, joka epäilemättä tullaan aikanaan  huutamaan myös koko maailman uudeksi ilmastopaaviksi, on aika kääntää katseet uusiin uhkakuviin, jotka menneiden vuosien ilmastovohkauksessa ovat jääneet vaille ansaitsemaansa huomiota. 

Yksi ehdokas tähän on maapallon magneettikentän jatkuva heikkeneminen, joka jo sadan vuoden ajan on hämmästyttänyt tutkijoita ja on nyt kiihtynyt vaiheeseen, joka pian alkaa näkyä myös psykiatrien vastaanottosaleissa - aivan kuten mesmerismi (animaalinen magnetismi) aikoinaan edellisen vuosisadan vaihteessa.

Kuva 1. Maan magneettikentän voimakkuus.   

Tiedämme, että maan magneettikenttä suojaa meitä avaruudesta tulevalta säteilyltä ja aikaansaa napa-alueilla, etenkin pohjoisilla, näyttäviä revontulinäytelmiä. Miten meille käy, jos tuo suoja hiipuu ja joudumme jatkuvasti alttiiksi  kosmisen säteilyn ja aurinkotuulen mukana kulkeville hiukkaspommituksille?

Sen lisäksi, että maan magneettikenttä heikkenee, maan magneettiset navat, etenkin pohjoinen, ovat  alkaneet  myös liikkua ennenkuulumattoman nopeasti. Parhaimmillaan jopa 50-60 km/vuosi, kun se vielä sata vuotta sitten oli vain luokkaa 3-10 km/vuosi.


Kuva2. Magneettisen pohjoisnavan liike vuosina 1590-2019 ja ennuste vuosiksi 2020-2025.





















Arkielämässä navan liike on näkynyt vain kompassineulan pieninä suunnanmuutoksina mutta miten käy, jos liike vielä kasvaa tai jopa kiihtyy? Löytävätkö muuttolinnut vielä silloinkin kotikonnuilleen tai osaavatko valaat välttää salakavalat matalat rannikot?

 Alla kuvapari Helsingin kautta kulkevasta isogonista (saman erannon käyrä)   vuosina 1910 ja 2018

Kuva 3. Vuonna 1910 kompassineula osoitti Helsingissä 2°  pohjoisesta länteen, vuonna 2018  9° pohjoisesta itään. Jos muutos jatkuu samansuuntaisena ja yhtä nopeana, olisi suunta jo vajaan 100 vuoden kuluttua suoraan kohti itää!


 
  ja alla kuva pohjoisen navan vuotuisesta liikkeestä yksikkönä km/vuosi.

Kuva 4. Pohjoisen magneettisen navan keskimääräinen vuotuinen liike.  Kuvan punainen matemaattinen käyrä on silmämääräisesti sovitettu kulkemaan  mahdollisimman  tarkoin vihreiden havaintopisteiden kautta.

Myös eteläinen magneettinen napa on ollut liikkeessä mutta siellä liike on ollut paljon pienempää. Alla taulukko napojen koordinaateista ja niistä lasketut vuotuiset liikkeet. Taulukon data on noukittu tuolta ja tuolta ja liike laskettu ohjelmalla PcCalculator.

Year       Lat.     Long.   move      Lat.     Long.    move
                            km/yr                       km/yr     
1895.0  ' 70.52 '  -96.68 '  -     ' -71.88 ' 148.71 '  -
1900.0  ' 70.46 '  -96.19 '  3.87  ' -71.72 ' 148.32 '  4.47 
1905.0  ' 70.66 '  -96.48 '  4.93  ' -71.46 ' 148.55 '  6.00 
1910.0  ' 70.79 '  -96.72 '  3.38  ' -71.15 ' 148.64 '  6.92 
1915.0  ' 71.03 '  -97.03 '  5.79  ' -70.80 ' 148.54 '  7.81 
1920.0  ' 71.34 '  -97.39 '  7.36  ' -70.41 ' 148.20 '  9.02 
1925.0  ' 71.79 '  -98.00 ' 10.88  ' -69.99 ' 147.63 ' 10.27 
1930.0  ' 72.27 '  -98.69 ' 11.67  ' -69.52 ' 146.79 ' 12.28 
1935.0  ' 72.80 '  -99.34 ' 12.55  ' -69.06 ' 145.77 ' 12.99 
1940.0  ' 73.30 '  -99.87 ' 11.63  ' -68.57 ' 144.60 ' 14.38 
1945.0  ' 73.93 ' -100.24 ' 14.19  ' -68.15 ' 144.44 '  9.42 
1950.0  ' 74.64 ' -100.86 ' 16.21  ' -67.89 ' 143.55 '  9.39 
1955.0  ' 75.18 ' -101.41 ' 12.41  ' -67.19 ' 141.50 ' 23.34 
1960.0  ' 75.30 ' -101.03 '  3.43  ' -66.70 ' 140.23 ' 15.51 
1965.0  ' 75.63 ' -101.34 '  7.53  ' -66.33 ' 139.53 ' 10.30 
1970.0  ' 75.88 ' -100.98 '  5.89  ' -66.02 ' 139.40 '  6.99 
1975.0  ' 76.15 ' -100.64 '  6.27  ' -65.74 ' 139.52 '  6.32 
1980.0  ' 76.91 ' -101.68 ' 17.73  ' -65.42 ' 139.34 '  7.30 
1985.0  ' 77.40 ' -102.61 ' 11.82  ' -65.13 ' 139.18 '  6.61 
1990.0  ' 78.09 ' -103.68 ' 16.14  ' -64.91 ' 138.90 '  5.55 
1995.0  ' 79.09 ' -105.42 ' 23.50  ' -64.79 ' 138.76 '  2.98 
2000.0  ' 80.97 ' -109.64 ' 44.79  ' -64.66 ' 138.30 '  5.23 
2005.0  ' 83.19 ' -118.24 ' 55.79  ' -64.65 ' 137.85 '  4.29 
2010.0  ' 85.02 ' -132.84 ' 52.27  ' -64.43 ' 137.32 '  7.04 
2015.0  ' 86.31 ' -160.47 ' 53.74  ' -64.28 ' 136.60 '  7.69 
2020.0  ' 86.49 ' +162.76 ' 50.58  ' -64.08 ' 135.86 '  8.43 
2025.0  ' 85.78 ' +138.09 ' 39.78  ' -63.85 ' 135.06 '  9.33 
 
Taulukosta näemme, että 1980-luvun alussa pohjoisen navan liike alkoi nopeasti kasvaa, samoihin aikoihin kuin  tämä nykyinen ilmastohömppä ja ilmaston pieni lämpeneminen. Mitään tavatonta ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut. Maan geologisesta historiasta tiedämme, että on ne navat  ennenkin liikkuneet ja vaihtaneet jopa paikkoja - syistä, joihin tieteellä  ei vielä ole varmaa vastausta.  Yksi asia  kuitenkin on varma. Ennen pitkää jokin taho tietysti julistaa tämänkin ilmiön ihmiskunnan tuprutteluiden syyksi.

Vaikea on kuitenkin ymmärtää, miten ihmiskunnan polttama hiili ilmakehässä voisi vaikuttaa maassa syvällä pinnan alla kulkevien sähkövirtojen liikkeisiin. Toisinpäin asia on kuitenkin helppo. Jos maan magneettikenttä heikkenee tai muuttaa muotoaan, vaikuttaa se välittömästi siihen, millä tavoin aurinkotuuli puhaltaa ja mitä muutoksia tästä aiheutuu ilmakehässä napoja kiertäville tuulille.

Alla kuva  ilmaston lämpenemisen, ilmakehän CO2 pitoisuuden ja pohjoisen magneettisen navan muutoksista viimeisten vuosikymmenten aikana.

Kuva 5. Ennen vuotta 1950 ilmaston lämpötilan muutos korreloi huonosti ilmakehän CO2 pitoisuuteen mutta  korreloi sen sijaan  vuodesta 1920 eteenpäin  melko hyvin pohjoisen magneettisen navan liikkeeseen.























Kuvassa  punainen käyrä on sama matemaattinen käyrä, joka kuvassa 4 oli asetettu kulkemaan magneettisen navan havaintopisteiden kautta. Pystysuunnassa kuvan käyrät on silmämääräisesti asetettu  nykyisiin asemiinsa.


Linkit:



Alla vielä linkki,   joka olisi ansainnut ihan oman bloggauksen,   mutta  Hans Rosling  esittää siinä asiansa niin hyvin, ettei minulla ole siihen mitään lisättävää, loppuun kuitenkin ehkä korkeintaan tuo

Entisinä aikoina ihmiskunta ei elänyt vaan kuoli ekologisessa tasapainossa luonnon kanssa.



sunnuntai 25. elokuuta 2019

Apua ilmastoahdistukseen

Kuva 1. Ylen ilmastoahdistus
Näin syksyn kynnyksellä voimme kai jo todeta, että mennyt kesä oli sitten se kesä, jolloin uusi elintasosairaus "ilmastoahdistus" rantautui maahamme. Vaikka olihan tästä jo merkkejä menneiltä vuosilta, katsokaa nyt vaikka tuotakin Ylen "ilmastoporno-ohjelmaa", mutta ainakin nyt pandemia näyttää siis saavuttaneen myös koko kansan syvien rivienkin  tietoisuuden.

Tammikuussa koululaiset osoittivat jo pahaa mieltään lakkoilemalla ilmaston puolesta ja vaativat päättäjiltä tekoja maapallon pelastamiseksi.  Maaliskuussa lakkoilu jatkui, mitä yle ja muu media luonnollisesti seurasivat silmät ja kamerat tarkkoina.

Kevään tullen rummutus vain kiihtyi. Näimme tarinoita rippikoululaisten ahdistuksesta ja leirin vetäjien neuvottomuudesta, miten nuoria voisi parhaiten auttaa kestämään tätä median luomaa painetta. Toisin oli ennen. Silloin, 1920-luvun alkuvuosina,  oli myös lämmintä. Maailmansota oli päättynyt ja ihmiset odottivat jopa paratiisia laskeutuvaksi maan päälle. Parasta hoitoa ilmastoahdistukseen olisikin tutkia historiaa ja huomata, että on sitä ennenkin saatu ilmoja pidellä.

Oma ilmatieteen laitoksemme voisi myös osallistua hoitoon ja saattaa omat arkistonsa kokonaisuudessaan kansalaisten nähtäviksi. Pistokokeena tutkin vanhoista sanomalehdistä, millaista tietoa niistä  löytyisi vuoden 1901 kesästä ja erityisesti sen hellepäivistä. Lämminhän tuo oli ollut, hellepäiviä ainakin 45kpl  ja niistä +30°C tai yli 13 kpl. Mahtaako mennyt kesä päästä lähellekään tuota?

Taulukko vuoden 1901 hellepäivistä ja linkit tiedon lähteeseen

13.5. +26.0 UA  06.7. +26.0 UA  18.7. +28.0 UA  28.7  +31   VB  14.8. +32   Lo
06.6. +25.6 UA  07.7. +25.9 Ka  19.7. +30.0 UA  29.7. +28.0 UA  15.8. +27.8 UA
07.6. +27.2 UA  10.7. +28.0 UA  20.7. +33.0 UA  30.7. +28.5 UA  16.8. +27.5 UA
08.6. +29.0 UA  11.7. +29.0 UA  21.7. +27.3 Ka  31.7. +27.0 UA  17.8. +28.3 UA
09.6. >30   PO  12.7. +29.8 UA  22.7. +37.4 KA  01.8. +27.0 UA  19.8. +26.0 UA
10.6. >30   PO  13.7. +27.3 Ka  23.7. +31.3 UA  02.8. +27.0 UA
20.6. +29   PP  14.7. +26.2 US  24.7. +28.0 UA  09.8. +26.3 UA
25.6. +30.0 UA  15.7. +28.0 UA  25.7. +30.0 UA  10.8. +26.0 UA
26.6. +29.0 UA  16.7. +29.6 UA  26.7. +31.0 UA  12.8. +27.2 UA
27.6. +33   Lo  17.7. +27.0 UA  27.7. +32.0 UA  13.8. +29.5 UA

Suomessa mennyt kesä oli melko tavanomainen, joten ilmastoahdistusta lietsovat uutiset piti pääosin naarata ulkomailta. Kesäkuussa uutisoitiin  arktisen merijään ennätysmäisestä sulamisesta. Jos ennätys todella syntyi, ei sitä ainakaan tuosta EUMESATin käppyrästä kovin helppo ole havaita.

Elokuun alussa taas Gröönlannin kerrottiin  sulavan lämpöaallon kourissa ja ennätysnopeasti.
Tapansa mukaan Yle siinä hehkutti yksittäistä sään ilmiötä mutta jätti kertomatta, että Gröönlannissa lunta sulaa joka kesä mutta kaikkina vuosina vähemmän mitä talven aikana on satanut.

Kuluvana vuonna lumen kertymäksi näyttäisi muodostuvan n. 150 Gt, kun se sulamisen huippuvuonna 2012 oli vain n. 40 Gt. Vuodesta 2012 lähtien vuosittaista ylijäämää onkin jo yhteensä kertynyt huikeat 2500 Gt, mikä jääksi muutettuna vastaisi n. metrin paksuista kerrosta Gröönlannin pinnalta. Samaan aikaan jäätiköt toki ovat valuneet myös yli äyräirensä mereen ja pitäneet yllä jäävuorien syntymistä. Tämän seurauksena jäätiköiden kokonaismassa on joinakin vuosina saattanut  myös pienentyä mutta tätä ei kuitenkaan jatku ikuisesti vaan päättyy, kun uusi tasapaino joskus  saavutetaan jään muodostumisen ja jäävuorien irtoamisen välillä.

Kesäkuun lopussa myös Keski-Euroopan hirmuhelteet nostattivat otsikoita ja elokuun alussa uutisissa  hehkutettiin mittaushistorian kuuminta heinäkuuta mutta jätettiin kertomatta, että NASAn satelliittihavaintojen mukaan heinäkuu kuitenkin oli vasta kolmanneksi lämpimin.

Elokuun loppupuolella aihe pääsi uudelleen  uutisiin,  kun myös NOAA ja NASAn  GISS  saivat omat laskelmansa (!) valmiiksi. NOAAn mukaan heinäkuu todella oli 0.03°C asteen marginaalilla mittaushistorian kuumin mutta, jos tarkastellaan vain maa-asemia, oli se 0.01°C asteen erolla vasta toinen.

Kuva 2. NOAA:n kartta pallomme lämpimistä ja kylmistä alueista heinäkuussa 2019
Yllä NOAAn vuoden 2019 heinäkuun kartat maapallon maa-alueiden ja maa-vesi-alueiden lämpötilaeroista keskimääräiseen verrattuna. Kiinnittääkö tuossa kuvaparissa mikään huomiotasi? Ellei, niin katso tuo Tony Hellerin video.

****
Edellä on vain pieni otos siitä uutistarjonnasta millä Yle ja muu media kansalaisten ilmastoahdistusta on lietsonut. Ei siis ihme, että sairaus ja ahdistus  on vain lisääntynyt ja alkaa näkyä jo tilastoissa ja tutkimuksissa. Sitran teettämässä kyselytutkimuksessa joka neljäs vastaaja kertoi potevansa ilmastoahdistusta. Pelastakaa Lapset ry:n tutkimuksessa taas 78 prosenttia vastanneista piti ilmastonmuutosta kaikkein suurimpana huolenaiheena tulevaisuudelle !!

Huomatkaa edellä huutomerkit. Pidän median tapaa uutisoida ilmastosta ellen nyt suorastaan rikollisena, niin ainakin täysin edesvastuuttomana, kun jo nuorisokin, maamme tulevaisuuden toivo, on ajettu tämän kaltaiseen toivottomuuden tilaan, vailla tietoa paremmasta huomisesta.  Sillä tuollaista tietoa on, laiskat toimittajat vain eivät halua sitä etsiä tai, mikä pahempaa, eivät halua siitä  ehkä kertoa.

Nuoret lukijani, ajatelkaapa maailmaa, jossa puhdasta halpaa energiaa olisi rajattomasti, jopa tuhlattavaksi saakka, ja sitä olisi kaikkien kansojen saatavilla. Millainen olisi sellainen maailma, joka ei enää olisi  öljysheikkien tai öljyfirmojen armoilla, vaan jossa jokainen maa voisi kaivaa käyttämänsä energian omasta maaperästään? Tuollainen maailma olisi mahdollinen jo nyt ja tälläkin hetkellä suuri joukko ihmisiä työskentelee tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Älkää siis tuhlatko aikaanne lakkoiluun vaan opiskelkaa ja liittykää mukaan näiden ihmisten joukkoon.

Tuo salaperäinen (?) energian lähde on torium. Sen mahdollisuudet on tunnettu jo yli puoli vuosisataa ja sitä on tutkittu monissa koelaitoksissa mutta nyt, mittaushistorian kuumimpana heinäkuuna, Indonesiassa on vihdoin allekirjoitettu kaupallinen sopimus myös teollisen mittakaavan torium-voimalaitoksen rakentamiseksi.

Myös Kiinassa torium-voimaloiden suunnittelu on pitkällä ja kerrotaan, että siellä  uudet hiilivoimalaitokset  suunnitellaan aina siten, että niissä hiilipannun tilalle  on helppo vaihtaa vaikkapa toriumpannu sitten, kun aika tähän joskus on kypsä.

Koska aihe on tärkeä ja mielenkiintoinen, olen avannut sille oman sivun Torium - uusiutuva luonnonvara, jota jatkossa tulen päivittämään sitä mukaa kuin kiinnostusta riittää ja aiheita löytyy (päivitetty  18.10.2020). Tämän bloggauksen päätän kuitenkin tähän ja kuvaan tuossa alla.



Kuva 3. Myös Suomessa toriumia esiintyy runsaasti.



sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Onko kunnianhimo hyväksi?

Nyt kun kevään eduskuntavaalit on käyty, on taas aika palata arkeen ja miettiä, miten kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin maassamme pitäisi sitoutua. Onko tuo Pariisin ilmastokokouksen asettama tavoite, lämpenemisen rajoittaminen +1.5 asteeseen, riittävän kunnianhimoinen  vai pitäisikö pyrkiä vieläkin alemmas. Olisiko esim. +1.0 astetta jo riittävän kunnianhimoinen?

Ennen Pariisin kokoustahan tavoitteena oli  +2 asteen alitus mutta nyt tuo tavoite  ei selvästikään   enää ole  riittävän kunnianhimoinen. Esim. kymppi uutisissa eilen juuri eräs neurotieteiden opiskelija ja yksi tiedemarssin järjestäjistä ei enää edes halunnut puhua koko ilmastonmuutoksesta. Hänen mielestään kyseessä oli jo ilmastokriisi, joka myös poliitikkojen tulisi ottaa vakavasti.

Mutta onko tuohon "kriisiin" ylipäänsä olemassa ratkaisua? Tai onko valittu ratkaisumalli takuuvarmasti oikea? Sellainen, että taudin hoito ei  aiheuta suurempaa vahinkoa kuin itse tauti.
Mikä on lastemme kohtalo, jos ilmastotalkoiden varjolla ajamme maamme teollisuuden vieraisiin maihin ja yritämme itse elää täällä neurotieteitä harjoittaen ja turisteja palvellen?


Entä millainen tuo "ilmastokriisi" oikeasti on. Alla kuva East Anglian yliopiston ylläpitämästä aikasarjasta, joka kuvaa maapallon keskilämpötilan kehitystä vuodesta 1850 nykypäivään (punaiset pisteet). Siinä valkoinen suora viivaa esittää lämpenemisen lineaarista trendiä +0.51°C/100 vuotta. Jos siis sama trendi jatkuu seuraavat 100 vuotta, ylittää lämpötila vasta yhdellä asteella esiteollisen ajan lämpötilat, joten mitään paniikkia ei ole eikä mitään erityisiä ilmastontorjuntatalkoita  tarvita.


Kuva 1


Jos sitten sama trendi lasketaan uudemmista arvoista, saamme vuosien 1900-2000 trendiksi +0.63°C/100 vuotta, mikä edelleen alittaa kirkkaasti asetetun torjuntarajan, +1.5°C, eikä vaadi sekään mitään erityisiä toimia. Jos taas ajoitamme teollisen ajan alun vuoteen 1950, antaa HadCRUT4  aikasarja vuosien 1950-2018 trendiksi +1.20°C/100 vuotta, mikä  vuonna 2100 tarkoittaisi 1.8 asteen ylitystä esiteolliseen aikaan verrattuna.

Tämä tarkastelu paljastaa, miksi Pariisin ilmastokokuksessa yllättäen päätettiin pyrkiä entistä kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin. Vanha 2:n asteen torjuntatavoite oli liian vaatimaton, eikä sen saavuttaminen olisi vaatinut mitään ylimääräisiä toimia. Olisi vain jättänyt hiilianeiden kauppiaat   nuolemaan näppejä.

Trendin jatkuva kasvu paljastaa myös, ettei lämpenemisen syy voi olla kasvihuonekaasujen  pitoisuuden kasvu. Hiilidioksidin pitoisuuden ja sen aiheuttaman lämmönnousun välillä kun on logaritminen yhteys sitten, että mitä suuremmaksi pitoisuus nousee, sitä pienemmän lämmönnousun se aiheuttaa.  Tämä on tieteellinen fakta, jota suurinkaan alarmistileirin huutokuoro ei voi muuksi muuttaa.

Tarkemmin, jos x on ilman CO2 pitoisuus, on  lämpötilassa y voimassa
(1)                               y = A+B*ln(x),
mistä vakiot A ja B voidaan ratkaista, jos x ja y kahdessa eri lämpötilassa tunnetaan. Jos havaintoja on useampi, ratkaistaan A ja B tilastollisesti siten, että tulos  parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa koko aineiston.

Kuvassa 1 ohut sininen käyrä esittää ilmakehän CO2-pitoisuutta eri vuosina. Kun pitoisuus yhdistetään saman vuoden lämpötilapoikkeamaan, pitäisi niiden välillä olla yhtälön 1 kaltainen yhteys, jos siis muutos  on ollut pelkästään  CO2:n syytä. Kuvassa 2 alla on yksi tuollaisen analyysin tulos.

Kuva 2.

Näemme, että yhtälö 1 toteuttaa aineiston kohtuullisen hyvällä korrelaatiolla ja tuottaa tuloksen
(2)               A=-16.60+- 0.60    B=2.868+-0.105
Jos siis onnistuisimme poistamaan kaikki kasvihuonekaasut ilmakehästä, tippuisi lämpötila  korkeintaan tuon A:n verran. Näemme myös, että pienilläkin pitoisuuksilla CO2:n lämpövaikutus on  suuri mutta kääntyy sitten sitä pienemmäksi mitä korkeammaksi  pitoisuus nousee. Alla pieni taulukko muutoksen kehityksestä kun pitoisuus kasvaa.

             CO2 [ppm]     Temp. Anomaly [°C]
                  1                         -16.60
                100                       -3.396
                200                       -1.408
                400                        0.580
                800                        2.568
                551                        1.500
                656                        2.000

Torjuntarajan +1.5°C saavuttamiseksi ilmakehän CO2 pitoisuus ei saisi siis nousta yli 551 ppm. Jos rajaksi asetetaan +2.0°C pitäisi pitoisuus pysäyttää rajalle 656 ppm. Tiedossa olevilla fossiilisten polttoaineiden määrillä noita rajoja ei kuitenkaan koskaan saavuteta. Kivihiili ja öljy loppuvat paljon ennen kuin varsinkaan tuo korkeampi raja-arvo on edes lähellä. Sitä paitsi, nuokin raja-arvot nousevat vielä korkeammiksi, jos hyväksymme, ettei kaikki viime vuosien lämpötilan muutos ole ollut ihmiskunnan syytä. Ilmasto voi muuttua ja muuttuu myös muista luonnollisista syistä.

Lopuksi vinkki tulevan hallituksen ilmastopoliitikoille. Halvin ja tehokkain keino tuon "kriisiksi" paisuneen  ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kieltää uusien fossiilisten polttoainelähteiden etsintä ja hyödyntäminen (ei maksaisi mitään). Suomi voisi olla asiassa aloitteellinen ja kannustaa öljyrikkaita maita myös sulkemaan  ainakin jo hyödyntämisikänsä loppupuolella olevat lähteet. Kyllä se maailma siitä sitten pelastuisi ja mainettakin varmasti tulisi.

Linkit
Kymmenen uutiset - Lauantai 4.5. 2019
What is the Paris Agreement?
HadCRUT4 Data: download
Trends in atmospheric concentrations of CO2, CH4 and N2O
Why logarithmic? A note on the dependence of radiative forcing on gas concentration
Fossil Fuels

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Kaikkien aikojen kesä?

Nyt kun median hypettämä mittaushistorian kuumin kesä on ohi, lienee paikallaan tarkastella miten ainutlaatuinen ja kuuma se sitten oikeasti oli.

Kesän kuumin päivä oli  18. heinäkuuta, jolloin Vaasassa mitattiin +33.7°C. Kaikkien aikojen tilastossa tämä oikeuttaa kunniakkaaseen viidenteen sijaan. Alla taulukko muista korkeampaan ennätyslämpöön yltäneistä vuosista. Muitakin saattaisi löytyä, jos jaksaisi arkistoja enemmän penkoa.

       +37.2 °C   Liperi    29.07.2010
       +35.9 °C   Turku      9.07.1914
       +35.6 °C   Lieksa   15.07.1934
       +33.8 °C   Ähtäri    24.06.1935
       +33.7 °C   Vaasa    18.07.2018

Hellepäivien luvussa kesä sijoittui paremmin. Tänä vuonna niitä oli  64 kpl, kun niitä ennätysvuonna 2002 oli 65.

Ennätyksiäkin toki tehtiin. Heinäkuussa koko maan keskilämpötila oli +19.6 °C, mikä oli mittaushistorian korkein ja ylitti edellisen, vuoden 1941 ennätyksen  0.4 asteella. Myös koko kesän keskilämpötila toukokuulla vahvistettuna oli mittaushistorian korkein ja sai mediassa laajasti ansaitsemaansa huomiota. Tällaista vanhaa jäärää valittu tarkasteluväli, 4 kuukautta, alkoi kuitenkin kummastuttaa - miksi näin, kun yleensä kesäkuukausiksi lasketaan vain kesä, heinä ja elokuu, mitä jakoa myös ilmatieteen laitos on vuodenaikatilastoissaan  noudattanut.

Alla kuvapari, mistä selviää arvoituksen syy?  Niissä ilmatieteen laitoksen  kesäkartat vuosilta 1972 ja 2018 esittävät  hilapisteverkon keskilämpötilojen poikkeamia verrattuna vertailukauteen 1981-2010.

 Kuva 1.  FMI:n laskemat keskilämpötilojen poikkeamat vertailukaudesta  1980-2010.   Hilapisteiden  keskiarvo vuonna 1972 oli +2.1°C ja vuonna 2018 +1.9°C.


Karttojen väristä jo voi päätellä, että kesä 1972 on ollut lämpimämpi kuin kesä 2018. Tarkempi lasku hilapisteiden keskiarvoista osoittaa samaa. Vuonna 1972 se oli +2.1°C  mutta vuonna 2018 vain +1.9°C.  Vertailukautena kesä, heinä ja elokuiden keskilämpötilat ovat olleet 12.6, 15.6 ja 13.4°C, jolloin  normaalikesän keskilämmöksi saadaan +13.9°C ja  vuosien 1972 ja 2018 lämmöiksi  +16.0°C ja +15.8°C.  (FMI:n arkistosta löytyy kartat myös suoraan hilapisteiden lämpötiloista mutta valitsin tänne poikkeamat, koska niiden väriero on mielestäni helpompi havaita.)

Voidaan siis todeta, että ainakin yhtenä vuonna kesä on ollut kuumempi kuin  kesä 2018 ja arkistoista saattaisi etsivä löytää niitä vielä lisää (mm. kesä 1937).  Alla yksi ehdokas, vuosi 1901, jonka lämpötiloja kuva 2 alla esittää.

Kuva 2. Kesän 1901 keskilämpötila +16.5 °C.
Kuvassa 2 on kokoomataulukko  FMI:n avoin data  palvelun vuodesta 1901, joka Petsamoa lukuun ottamatta esittää kaikki arkistosta löytyvät kesäkuukausien keskilämpötilat. Tulos ei tietenkään ole täysin vertailukelpoinen hila-aineistoon perustuvan mittaustavan kanssa mutta on kuitenkin suuntaa antava ja todistaa, että on sitä kuumaa saanut ennenkin pidellä. Kuva ei sitä paitsi ole täydellinen. Jostain syystä FMI ei anna tietoja esim. Turun, Tampereen tai Oulun lämpötiloista vaikka näilläkin paikkakunnilla havaintoja on jo tuolloin  suoritettu.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että mennyt kesä (kesä- heinä- ja elokuu) oli kyllä lämmin mutta ennätyksiä syntyi heinäkuun ohella vain paikkakuntakohtaisesti.

****

Ilmatieteen laitoksen virallisten arkistojen lisäksi myös vanhoissa sanomalehdissä on paljon tietoa menneistä säistä. Niitä on helppo etsiä esim. Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistosta vaikkapa hakusanalla "lämpömittari". Muitakin hakusanoja kannattaa kokeilla. Tuossa malliksi Joensuun lämpötiloja vuodelta 1882, joita "lämpömittari" haku ei löydä. Pankaa merkille siinä 19.7. päivän hirmuinen keskilämpötila, +24,3°C, mikä tarkoittaa, että maksimilämpötilan on silloin pitänyt olla lähellä +30°C astetta.

Myös kesällä 1914 Suomessa vallitsi ankara helle ja kova kuivuus, josta lehdet paljon kirjoittivat. Silloin mm. Helsingin sanomissa oli 9.7.  asiantunteva katsaus kuluneen vuoden alkukesän säistä. Jutussa ei vielä silloin tiedetty Turun ennätyslämmöstä mutta 12.7. Turun Sanomien tutkiva journalisti pääsi pakinassaan  jo hämmästyttävän lähelle totuutta, kun kertoi tutkimustensa osoittaneen seudun lämpötilaksi +36.01°C.

Virallista ilmoitusta Turun lämpöennätyksestä saatiin kuitenkin  vielä odottaa, vasta
16.8. Uusi Suometar kertoi asiasta kaikelle kansalle.Tosin se, että kyseessä oli mittaushistorian korkein virallinen lämpötila, sitä ei lehti osannut lukijoilleen kertoa. Osittain saattoi syynä olla myös, että lehdissä noina aikoina  oli usein  juttuja paljon korkeammistakin lämpötiloista. Alla kuvakaappaus yhdestä niistä.

Kuva 3.

Kuvan 3 uutinen liittyy lapin kultalöydöstä kertovaan juttuun, jonka  Uusi Suometar  julkaisi 13.8.1901 ja joka myöhemmin ilmestyi monissa muissakin lehdissä ympäri maata. Uutisen sanamuoto "ilmoitettiin" näyttäisi viittaavan, että joku Helsingin herra oli sen antanut toimitukselle tiedoksi, mahdollisesti jopa joku Meteorologisen laitoksen virkamies. Että lämpötila annettiin kymmenesosien tarkkuudella ja että havaintoon liittyi myös ilmanpaine, näyttäisi samoin viittaavan, että kyseessä olisi oikea ammattilaisen tekemä meteorologinen havainto.

Jostain syystä  (katso linkin toinen kommentti) havainto  kuitenkin on hylätty ja Suomen virallinen lämpöennätys edelleen on tuota vanhaa havaintoa alempi. Saattaa myös olla, että tuona aikana havaittu lämpötila oli niin uskomattoman korkea, ettei sitä silloin pidetty mahdollisena tai  lämpöhuippu on voinut kestoltaan olla niin lyhyt, että se siitä syystä on tulkittu vain havaitsijan tekemäksi virheeksi. (Myös nykyinen voimassa oleva lämpöennätys oli kestoltaan vain puolisen tuntia vanhaa ennätystä korkeampi.) Joka tapauksessa olisi mielenkiintoista kuulla, jos jollakin lukijoista on jotain asiaan liittyvää tietoa.

Ilman tuota haamuhavaintoakin kesä 1901 näyttää kuitenkin sanomalehtiuutisten valossa  olleen hyvin lämmin ja kuiva - aivan  kuten tämä nykyinenkin, nyt jo mennyt kesä oli.  Lokakuun 8. 1901 Viipuri lehti ja myöhemmin muutama muu julkaisi artikkelin Kesä Suomessa 1901, jossa kirjoittaja mm. toteaa:

"Äskeinen kuuma ja kuiva kesä on nyt ohitse. Lehdet lakastuvat, koko luonto varustautuu talvea vastaanottamaan. On sentähden aika luode silmäys kuluneen kesän luonteeseen ilmatieteellisten havaintojen perusteella - sitäkin suuremmalla syyllä, kun tämä kesä on ollut kokonaan tavallisista poikkeava. Niinä 55 vuotena, joilta maassamme on luotettavia ilmahavaintoja tehty, ei ainoanakaan edellisenä kesänä ole keski-lämpömäärä ollut näin korkea..."

Artikkelin jatkossa kirjoittaja kertoo Turussa kesän keskilämpötilan 19.9 °C olleen 19 tarkastusaseman joukossa korkein ja antaa  arvoja myös muille paikoille, jotka ao. taulukossa on esitetty sarakkeessa "lämpötila 1901"

  Paikka        lämpötila 1901       lämpötila 2018
  Turku           19.9°C                    18.3
  Viipuri          18.9                        18.2
  Tampere      19.4 (=15.4+4)       17.5
  Helsinki       19.9                        18.3
  Oulu            17.5                        14.9

Taulukossa Tampereen lämpötila on laskettu ilmoitetun poikkeaman (+4°C) avulla, kun keskilämpötilaksi on oletettu +15.4 °C  laskettuna  tilastollisen vuosikirjan ilmoittamista kesä, heinä ja elokuun arvoista. Helsingin korkea lämpötila ei oikein vastaa artikkelin muuta kertomusta ja saattaa olla jossain määrin virheellinen. Sarakkeessa "lämpötila 2018" on vastaavat arvot menneeltä kesältä. Näemme, että ainakaan näillä paikkakunnilla mitään ennätyslämmintä kesää ei saatu kokea.

Artikkelissa on myös mielenkiintoinen tieto kuvaan 3 liittyvästä Lapin korkeasta lämpötilasta.  Sen mukaan Inarin keskilämpötila olisi 23.7.1901 ollut +27°C, jolloin korkein lämpötila olisi hyvinkin saattanut siellä olla jopa 10 astetta tai yli tätä korkeampi.

Muitakin kuumia, jopa polttavan kuumia kesiä arkistojen kätköissä varmaan vielä on. Sellaisiakin, jotka virallinen AGW-leiri mieluusti unohtaisi. Laitetaanpa siksi tähänkin bloggaukseen  muistutukseksi ja siunatuksi lopuksi vielä linkki kertomukseen vuodelta 1891, joka oli niin kuuma, että Nurmeksen kirkkokin syttyi palamaan ja poltti poroksi koko kirkonkylän.



Linkit
Suomen huippuhelteistä
Heinäkuun 2018 kuukausikatsaus
Touko-elokuu oli mittaushistorian lämpimin
Lämpötila- ja sadekarttoja vuodesta 1961
Sanomalehtiarkisto
Suomen säät ennen 60 lukua?
Annual and seasonal mean temperatures in Finland during the last 160 years 
Kesä 2011 harvinaisen lämmin
Laskut ohjelmalla PcCalculator



 

torstai 22. maaliskuuta 2018

Merenpinnan nousu

Nyt kun olemme jälleen kokeneet vanhan ajan kunnon talven, ei ilmastosäikkyjen arsenaalista enää tahdo löytyä kunnon aseita ihmisten pelotteluun. Yksi kuitenkin on ja pysyy, merenpinnan nousu ja nousun kiihtyminen. Tosin aivan uusimmat tutkimukset ovat tästäkin jo hioneet pahimmat ylilyönnit ja jopa itse  The Guardian tyytyy pelottelemaan enää vain vajaalla metrin pinnan nousulla vuoteen 2100 mennessä. Ja tuokin vain siis sillä edellytyksellä, että pinnan nousu jatkuu samalla kiihtyvällä trendillä, minkä prof. Steve Neremin tutkimusryhmä on onnistunut loihtimaan esiin satelliittihavaintojen 25-vuotisesta historiasta.  Tuossa NASAn  uutinen aiheesta ja itse tutkimus  tuolla.   Alla The Guardianin uutiskuva tutkimuksesta.

Kuva 1.Satellite altimetry data. Illustration: John Fasullo
Kuvaa katsoessa voi todella havaita, ettei muutos näiden 25 vuoden aikana ole ollut tasaista ja mutkiakin on matkalla ollut jatkuvasti milloin mihinkin suuntaan. Alla kuvassa 2 on oma tulokseni  NASAn dataan sovitetuista paraabeleista, jos nousutrendien kiihtyvyydet ovat  +0.097 tai +0.040 mm/vuosi/vuosi. Kuvassa y-akselin lukemiin on lisäksi tehty tasokorjaus, jolla se on saatu yhteneväksi  NASAn nettisivuilla  käytetyn asteikon kanssa. Vaikka kumpikin sovitus näyttäisi istuvan aineistoon hyvin ja vaikka niiden korrelaatiokertoimet ovat lähes samat, ovat niistä lasketut merenpinnan tasot  vuonna 2100 kuitenkin  kovin erilaiset (kuvassa arvot a), mikä jo osoittaa, ettei tällaista ennustetta analyysin aineistosta voi tehdä.

Kuva 2. NASAn satelliittihavaintoihin sovitettu paras paraabeli (sin)  ja toinen lähes yhtä hyvä (pun).
Kuva 3. Trendikäyrien hajonta analyysijakson pituuden muuttuessa. Jakson alkuvuosi on kaikissa sama ja loppuvuosi kuvassa ilmoitettu.
Vielä selvemmin menetelmän heikkous käy ilmi kuvasta 3, johon on merkitty kaikki  paraboliset trendikäyrät, kun analyysin aikajakson pituutta on kasvatettu vuosi kerrallaan vuodesta 2010 vuoteen 2017. Erityisen kiinnostava on siinä vuosi 2011, jolloin trendi oli hidastuva mutta joka jo seuraavana vuonna muuttui "reilusti" kiihtyväksi.

Nasalla on nettisivuillaan  kuva myös merenpinnan pitkäaikaisesta muutoksesta vuosina 1870-2000.  Molemmissa kuvissa korkeusasteikon yksikkönä on mm mutta asteikkojen 0-kohdat ovat jälleen eri tasoissa. Ihmetystä myös herättää, miksi aikaskaala päättyy vuoteen 2000 vaikka  luotaushavaintoja kuitenkin jatkuvasti tehdään.


Kuva 4.


Kuvassa 4 yllä NASAn molemmat aikasarjat on yhdistetty siten, että niiden yhteisten vuosien keskiarvot ovat molemmissa samat.  Koko aikasarjan parabolinen sovitus antaa silloin kiihtyvyyden arvoksi (kuvaajan toinen derivaatta) c=0.0102 mm/vuosi/vuosi, kun vastaava arvo pelkistä satelliittimittauksista tuotti arvon c=0.0972. 

Omassa tutkimuksessaan Nerem et al. ilmoittaa kiihtyvyyden arvoksi c=0.084, kun raakahavaintoihin ensin on tehty muutama hyvin perusteltu korjaus. Kuvaan 4  on merkitty punaisella myös tämä tulos, josta The Guardian ja kumppanit nyt siis ovat nostaneet tämän uusimman kohun. Mutta kuinka ollakaan, tuosta samaisesta NASAn kuvaajasta löytyy myös tuplasti laajempi ajanjakso, vuodet 1902-1952, jolloin nousuvauhdin kiihtyvyys oli jopa suurempi, c=0.105. Tässä valossa tämä uusin alarmi alkaa sittenkin näyttää melko vaatimattomalta.  Vuoden 2100 tasoksi "luvataan" enää vain +714 mm,  kun se tuolla vanhemmalla trendillä olisi ollut hulppeat 1707 mm.

 

Luotausasemien trendikäyrät


Satelliittihavaintojen lisäksi merenpinnan tasoa seurataan myös lukuisilla luotausasemilla eri puolilla maailmaa. Tuossa jokseenkin täydellinen lista niistä. Vanhimmat ovat aloittaneet jo 1800-luvun alussa mutta monilla on ollut toiminnassa katkoja tai niiden sijainti on muuttunut tavalla, mikä ei mahdollista vanhojen ja uusien havaintojen täsmällistä vertailua. Alla olevaan listaan on kerätty joukko pisimpään samalla paikalla toimineita asemia, joiden toiminta edelleen jatkuu.

Taulukko perustuu  vuonna 1991 julkaistuun tutkimukseen,  jossa vakaalla pohjalla olevien 21 luotausaseman tuloksista oli johdettu maapallon merien nousutrendiksi  +1.8±0.1 mm/vuosi. Näistä asemista on edelleen toiminnassa 16 kpl,  jotka  ovat ao. taulukossa ylinnä.  Loput 6 kpl  on valittu samoja periaatteita noudattaen mutta saattaa olla, että listan nuorin, VIGO, ei sittenkään ollut paras mahdollinen valinta. Sitä ei kuitenkaan voinut etukäteen tietää enkä katsonut sen poistoa enää jälkikäteen hyvän tieteellisen tavan (hehe) mukaiseksi.

luotausasema     aloitus
  vuosi  
   linear.   
trendi 
 linear. 
h2100 
 parab.
y'1995
parab.
y"
 parab. 
h2100
NORTH SHIELDS 1895 1.903   222     1.788     -0.0030     193 
NEWLYN 1915 1.831 217 2.001 0.0057 267
BREST 1807 0.994  96 2.053 0.0128 298
MARSEILLE 1885 1.304 160 1.129 -0.0039  119
TRIESTE 1875 1.376 176 1.348 -0.0006  169
HONOLULU 1905 1.434 158 1.095 -0.0098   68
SAN FRANCISCO 1854 1.460 134 2.276 0.0136 305
BALBOA 1908 1.465 143 1.319 -0.0044  103
KEY WEST 1913 2.385 259 2.784 0.0131 373
CHARLESTON 1921 3.264 342 3.095 -0.0065  286
HAMPTON ROADS 1927 4.606 485 5.030 0.0184 630
BALTIMORE 1902 3.174 331 3.198 0.0007 338
ATLANTIC CITY 1911 4.083 432 4.383 0.0097 517
NEW YORK 1856 2.853 300 3.368 0.0088 409
PORTLAND 1912 1.866 219 1.626 -0.0077  151
EASTPORT 1929 2.150 252 1.637 -0.0234   72
VIGO 1943 2.082 210 1.203 -0.0583  -197 
FREMANTLE 1897 1.667 207 1.909 0.0070 272
SYDNEY 1914 1.030 108 1.483 0.0153 240
PORT ADELAIDE 1940 2.308 284 2.028 -0.0172  162
SAN DIEGO 1916 2.162 224 2.415 0.0073 292
SEATTLE 1899 2.025 200 2.337 0.0083 280

 ka. 2.156 234 2.250 -0.0006  243

Taulukon data on koottu aseman nimestä aukeavista linkeistä ja niiden korkeusarvot on skaalattu edellä kuvatulla tavalla NASAn  käyttämään tasoon. (Kunkin aseman  90-luvun lineaarisen trendin arvoksi vuonna  1995 asetettiin +7 mm.) Taulukossa kunkin aseman koko aineistosta laskettu lineaarinen termi on sarakkeessa 3 ja sarakkeessa 4 on tuon termin ennustama merenpinnan korkeus vuonna 2100.  Sarakkeissa 5, 6 ja 7 ovat asemille tehtyjen parabolisten sovitusten vastaavat arvot. Siinä y' on ko. kuvaajan derivaatta vuonna 1995,  y"=kiihtyvyysvakio ja  h2100  laskettu korkeus vuonna 2100.

Taulukon alimmalla rivillä on sarakkeista lasketut  keskiarvot. Näemme, että näillä asemilla ja niiden edustamilla rannoilla merenpinnan nousu on ollut ja on hyvin maltillista. Nousuvauhti näyttäisi jopa  hieman hiipuvan ja vuonna 2100  tämän analyysin ennustama merenpinnan taso  olisi n. +240 mm.

Loppulaskussa  analysoin vielä kaikki muut asemat yhdessä mutta jätin kuitenkin Vigo-aseman varmuuden vuoksi pois. Merenpinnan tasoksi vuonna 2100  näytti tällöin muodostuvan +393±13 mm. (Kuva 5 alla)

Kuva 5.

Kuvan 5 analyysissä paras paraabelisovitus antoi kiihtyvyyden arvoksi  +0.0181 mm/(vuosi)² ja vuosien 1995.5  ja 2018.0 tasoiksi  +11.0  ja +76.6 mm eli nousua tuolla aikavälillä  +65.6 mm ±1.5 mm.  NASAlla vastaavat arvot ovat olleet +11.6  ja +86.5 mm  eli nousua + 74.9 mm  tai  kuvan 2  sovituksella laskien (sin) +8.3 ja +83.2 mm ja nousua +74.9 mm ±1.0 mm.

Aika paljon ovat  NASAn satelliittimittaukset siis edellä tässä tarkastelussa mukana olleiden luotausasemien näyttämästä noususta, sen dramaattisesta kiihtymisestä nyt puhumattakaan, mille tämä tarkastelu ei löytänyt minkään valtakunnan näyttöä.





Links 
Climate-change–driven accelerated sea-level rise detected in the altimeter era
NASA: Vital Signs of the Planet
Global Sea Level Rise
Permanent Service for Mean Sea Level (PSMSL)
Relative sea levels from tide-gauge records 
Pacific Atoll Islands Showing No Sign of Drowning
Analyysit ohjelmilla TableCurve ja PcCalculator




Lisämateriaalit
Kuva 6. Nousutrendin kehitys, kun analyysin aineisto kasvaa asema kerrallaan aloitusvuoden mukaisessa järjestyksessä.








Kartta analyysin asemista. Valtaosa niistä sijaitsee Atlantin rannoilla, joten otos ei välttämättä kuvaa koko maapalloa täydellisesti. Kun tärkein valintakriteeri oli aseman vakaa pohja ja havaintosarjan pituus, ei tuollaisia liki sadan vuoden sarjoja kuitenkaan ollut enää muualta helppo löytää.


Kuva7. Vuosina 1807-1899 aloittaneita asemia kuvasi  yksinkertaisten kuvaajien joukosta parhaiten  paraabeli, jonka toinen derivaatta oli 0.0141 mm/(vuosi)².  Kuvassa näkyvä punainen referenssikäyrä on sama  kuin valkoinen käyrä kuvassa 4.   























Kuva 8. Vuosina 1902-1916 aloittaneita asemia  kuvasi parhaiten pelkkä suora.























Kuva 9. Vuosina 1921-1943 aloittaneita asemia kuvasi parhaiten alaspäin kääntyvä paraabeli!






















Kuva 10. NASAn  käyrät  luotausasemien ja  satelliittien  mittaamista  merenpinnan  tasoista päällekkäin.  Kuvan punaista käyrää  ei kuitenkaan laskettu suoraan tästä aineistosta. Siitä oli ensin laskettu  digitaalisella  suodattimella  5000 pisteen ylijoukko, joka seurasi mahdollisimman tarkasti alkuperäistä joukkoa mutta jossa kaiki pisteet olivat ajallisesti tasavälein.


Kuva 11.  Luotausasemien data (kuva 5) ajettuna LOESS suodattimen läpi ja aikavälille 1900-1950 sovitettu paras paraabeli. Tämä on esimerkki siitä,  miten hienolta kuullostavalla  tempulla data-aineistosta voidaan  kaivella esiin ennalta haluttuja tuloksia, tässä tapauksessa vihreää käyrää kuvasta 4.  Jotkut pahat kielet voisivat kutsua temppua myös data-aineiston manipuloinniksi.
Kuva 12. Sama sovitus kuin kuvassa 11 mutta tässä ilman temppuilua. Kuvan 11 tempulla tuloksen tarkkuus on saatu  näyttämään paljon todellista  paremmelta.