keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Suomen keskilämpötila

Joulukuussa nettiin ilmestyi Itä-Suomen yliopistossa suoritettu tutkimus Trends in the average temperature in Finland, 1847–2013, jossa oli hyvä kuva Suomen keskilämpötilan kehityksestä vuosina 1847-2013. Koska näin pitkää aikasarjaa harvoin näkee Suomen oloista,  laitan kuvan vastaisen varalle myös tuohon alas.

Kuva 1.                                                                                                                                                                                   








Kuvassa siniset pallot kuvaavat yksittäisten vuosien keskilämpötiloja ja sininen aaltomainen viiva tutkimuksessa käytetyn teoreettisen mallin tuottamaa tulosta. Mustat vaakasuorat viivat ovat mallin tuottamia kymmenvuotisia keskiarvoja. Punainen porraskuvio on oma lisäykseni ja esittää vuotuisista keskirvoista laskettuja 10-vuotisia keskiarvoja. Alla vielä kuvasta mitatut lämmöt taulukkomuodossa.

Suomen vuotuiset ja kymmenvuotiset keskilämpötilat
1840  .     1850  0.18  1860 -0.12  1870  0.05  1880 -0.00  1890  2.07°C    
1841  .     1851  0.82  1861  0.94  1871 -1.65  1881 -1.00  1891  1.05
1842  .     1852 -0.40  1862 -0.42  1872  1.75  1882  1.42  1892 -0.65
1843  .     1853  0.21  1863  3.03  1873  1.60  1883  1.75  1893 -0.97
1844  .     1854  0.33  1864  0.23  1874  1.77  1884  0.77  1894  2.31
1845  .     1855 -1.17  1865  1.61  1875 -1.12  1885 -0.02  1895  0.67
1846  .     1856 -0.88  1866  1.54  1876 -0.42  1886  1.45  1896  1.66
1847  0.91  1857  0.25  1867 -1.44  1877 -0.63  1887  1.33  1897  1.47
1848  0.21  1858  1.94  1868  1.80  1878  1.05  1888 -1.24  1898  1.03
1849 -0.37  1859  1.82  1869  1.10  1879  0.19  1889  1.72  1899 -0.65
ka.  +0.25       +0.31       +0.83       +0.26       +0.72       +0.80

1900 -0.21  1910  2.26  1920  3.13  1930  2.75  1940  0.42  1950  2.22°C
1901  1.50  1911  1.81  1921  1.64  1931  1.16  1941 -0.65  1951  1.71
1902 -1.28  1912  0.30  1922  1.05  1932  2.46  1942  0.04  1952  1.24
1903  1.64  1913  1.70  1923  0.90  1933  1.37  1943  3.22  1953  2.85
1904  0.32  1914  1.85  1924  2.03  1934  3.59  1944  2.59  1954  2.33
1905  1.26  1915 -1.06  1925  1.89  1935  2.15  1945  1.21  1955 -0.16
1906  1.84  1916  1.07  1926  0.54  1936  2.38  1946  1.98  1956 -0.00
1907  0.89  1917  0.19  1927  0.91  1937  3.11  1947  1.10  1957  2.13
1908  1.19  1918  1.47  1928  1.21  1938  4.01  1948  2.45  1958  0.70
1909  1.13  1919  0.75  1929  1.38  1939  2.05  1949  3.17  1959  2.66
ka.  +0.83       +1.03       +1.47       +2.50       +1.55       +1.57    

1960  1.91  1970  1.29  1980  1.07  1990  3.08  2000  3.71  2010  1.33°C
1961  3.23  1971  1.00  1981  1.03  1991  2.45  2001  2.22  2011  3.77
1962  1.07  1972  2.96  1982  1.93  1992  2.78  2002  2.40  2012  2.03
1963  1.42  1973  1.70  1983  2.12  1993  1.91  2003  2.62  2013  3.60
1964  2.03  1974  3.48  1984  2.59  1994  1.92  2004  2.80  2014  3.86 
1965  1.07  1975  3.06  1985 -0.38  1995  2.53  2005  3.45         .
1966 -0.07  1976  0.47  1986  1.25  1996  1.86  2006  3.14         . 
1967  2.10  1977  1.28  1987 -0.09  1997  2.38  2007  3.36         .
1968  0.65  1978  0.28  1988  2.01  1998  1.40  2008  3.50         .
1969  0.75  1979  1.57  1989  3.81  1999  2.49  2009  2.68         . 
ka.  +1.42       +1.71       +1.53       +2.28       +2.99       +2.92

Kuvasta ja taulukosta näemme, että lämpimin vuosi maassamme on ollut vuosi 1938. Lämpimin vuosikymmen taas on ollut 2000-luvun alku ja toiseksi lämpimin 1930-luku. Näemme, että erityisesti 30-luvun todellinen keskilämpötila poikkaa huomattavan paljon tutkimuksessa käytetyn teoreettisen mallin tuottamasta tuloksesta.

Entä millainen tuo teoria oikeasti on ollut? Tutkimuksesta selviää kyllä millaista mallia on käytetty mutta ei syytä, miksi juuri se on valittu. Miksi on valittu malli, joka ei esim.  millään tavoin näytä noteeravan 30-luvun lämpimiä vuosia? Voisikohan syynä olla vaikka tuo?

1. Kun satunnainen kohina havainnoista on poistettu, lämpötilaa kuvaavan käyrän tulee olla jatkuva, monotonisesti kasvava ja ilmakehän CO2-pitoisuuden kanssa hyvin korreloiva. Jos näin on, on vain pitänyt muokata käytetty kohinasuodatin sellaiseksi, että toivottu tulos on saavutettu. Alla muutama ehdotus tähän tarkoitukseen sopivista suodattimista.


Kuva 2. Suomen vuotuisten keskilämpötilojen trendit,  kun havaintojen kohina on poistettu neljää erilaista
suodatinta käyttäen,   a)  virallinen totuus,   b)  alarmistin märkä uni,   c)  epävirallinen totuus,   d)  alarmistin painajainen. Kuvat ja trendit ohjelmalla  TableCurve 2D

Jos joku toinen tutkimusryhmä alkaisi suorittaa samaa tutkimusta, voisi työhypoteesina  olla myös esim.
2. Auringon aktiivisuuden tai jonkin muun syyn seurauksena meret jäähtyivät huomattavasti pikkujääkauden aikana (1500-1800) ja alkoivat lämmetä vasta 1800-luvun loppupuolella, kun jäähtymisen aiheuttanut syy oli hävinnyt. Merien lämmetessä myös ilmasto alkoi hitaasti lämmetä kunnes se 1940-luvun aikana pysähtyi ja kääntyi uuteen nousuun vasta 1980-luvun loppupuolella. Tutkimuksen teoreettinen malli olisi tietenkin kuva 2c. Mallin avulla voisi sitten selvitellä vaikkapa tuon "hiatuksen" tarkkaa pituutta ja arvailla sen mahdollisia syitä.

Kolmas työhypoteesi voisi olla myös:
3. Ilmasto muuttuu jatkuvasti ja on luonteeltaan sattumanvaraista, kuva 2d. Pitkällä aikavälillä muutosta säätelee kuitenkin "vesitermostaatti" (Kauppinen), joka takaa elämän jatkumisen täällä. Tutkimuksessa voisi selvitellä, onko esim. toteutuneissa keskilämmöissä ollut jokin sellainen piirre, jota täysin sattumanvarainen ilmastonmuutos ei olisi voinut aiheuttaa. Tätä  on myös konitohtori pohtinut mm. tuolla.

Keinotekoisten suodattimien sijasta voimme tietysti tarkastella aineistoa myös liukuvien keskiarvojen avulla ja katsoa, paljastuuko siitä silloin jotain säännönmukaisuutta. Alla  kuva Suomen tilaston 11 vuoden liukuvasta keskiarvosta.

Kuva 3.

























Monissa tutkimuksissa auringonpilkkujaksoista on löydetty noin 50-80 vuoden mittainen pidempi jakso, joka myös yo. kuvasta näyttäisi löytyvän. Ainakaan kuvan perusteella ei voi kiistää, etteikö tuollainen jakso voisi olla olemassa. Kuvassa näkyy myös ohjelmalla TableCurve etsitty matemaattinen kaava, joka on järkevä (näyttää puuttuvat havainnot oikeaan suuntaan) ja korreloi parhaiten keskilämpöjen muutosten kanssa. Kiinnostava sattumako on, että tämäkin analyysi ennakoi ilmaston huomattavaa kylmenemistä lähivuosien aikana.

Linkkejä
Ilmasto-oppaan lämmöt
Suomen keskilämmöt ym.
Brittien keskilämpöjä

Lisää linkkejä blogissa
sunshine hours




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Muista nettietiketti. Törkyviestit poistetaan