Tämä postaus sai kimmokkeen prof. William Happerin luennosta, jonka YouTube äskettäin on saattanut maailman tietoisuuteen. Olen aikaisemminkin nostanut täällä esiin hyviä luentoja, mm. tuolla ja tuolla, mutta tämä on ensimmäinen, joka ansaitsee ihan oman postauksen. Olen koonnut tänne nyt oman versioni luennon ydinkohdista ja suorat linkit luennolla esitettyihin kuviin. Täältä kuitenkin luennon monet herkulliset yksityiskohdat puuttuvat, suosittelenkin lukijaa katsomaan ne Happerin itsensä esittäminä. (Ihmiskeho mm. tuottaa hengittämällä noin kilon CO₂ joka päivä, joten sen vuotuinen hiilijalanjälki on n. 350 kg CO₂e/vuosi.)
Linkin alussa on prof. Happerin lyhyt esittely, josta käy jo ilmi, että pian äänessä on alansa huippufyysikko ja etenkin spektroskopiassa alan kiistaton auktoriteetti.
Happer aloittaa luennon yo. kuvalla ja tuomitsee selvin sanoin ilmastohätätilan julistajat, "New Green Deal" liikkeen ajajat sekä muistuttaa, miten ristiretket aina ovat päättyneet huonosti.
Luento jatkuu vertaamalla voimalan ja ihmiskehon päästöjä. Hän myös näyttää kuvaa aurinkovoimalan valtaamasta vihreästä nurmikentästä ja paikalleen jumittuneista tuulimyllyistä, joista ei ollut avuksi, kun esim. Texasissa ihmisiä paleltui kuoliaiksi vuoden alussa.
Luennon tässä vaiheessa uusiutuvat energialähteet saavatkin Happerilta kovaa myllytystä. Hän pitää niitä kaalliina ja tehottomina ja kuvailee koko Green New Dealia vain käänteiseksi Robin Hood tempuksi, jonka tarkoitus on kerätä köyhiltä veronmaksajilta tukirahaa rikkaiden leluille (Tesla yms.).
Luennon factaosuuden Happer avaa kuvalla, joka esittää maapallon ilmaston ja sen eri vyöhykkeiden toimintaa.
Päiväsaikaan maapallo lämpenee voimakkaasti päiväntasaajalla, jossa lämmennyt ilma kohoaa korkealle ja leviää sieltä ylätuulina kohti pohjoista ja etelää. Matkalla ylös ilma kuivuu, kun jäähtynyt vesihöyry sataa vetenä alas. Tarkemman kuvauksen voitte katsoa ja kuunnella tuosta.
Maapallon lämpötasapaino saa myös esittelyn ja alkaa kuvasta tuossa alla.
Jotta maa säilyisi elinkelpoisena, pitää sen vastaanottaman ja pois säteilevän lämmön olla yhtäsuuret. Muussa tapauksessa pallomme joko jäätyisi tai kuumenisi sietämättömän kuumaksi.
Kuvassa keltainen väri kuvaa auringon säteilyä, josta liki puolet katoaa ja heijastuu pois jo ennen kuin pääsee edes maan pinnalle asti. Pinnalle päässyt osuus lämmittää sitten maan ja meret, jotka puolestaan lämmittävät yläpuolella olevaa ilmakehää. Kuvassa tämä vaihe on esitetty punaisella. Se kuvaa myös sitä pitkäaaltoista lämpösäteilyä, jota kasvihuonekaasut pystyvät absorpoimaan.
Kuvasta näemme, että vain pieni osa pinnan lämmöstä siirtyy yläilmoihin säteilemällä. Valtaosa siirtyy ilman ja vesihöyryn mukana, kun ne lämmetessä kohoavat ylös. Säteilemällä pinnalta poistuu suoraan avaruuteen vain 6%, mikä on vajaa kolmannes siitä, minkä pilvipeitto heijastaa!!
Tässä luennon vaiheessa ääneen pääsee spekritutkimuksen kiistaton auktoriteetti. Aluksi hän esittelee ilmakehän säteilyä läpäisevät ikkunat ja kasvihuonekaasujen merkityksen maapallon lämpötilalle, Ilman niitä ilmasto olisi 20 - 30°C kylmempi kuin nyt. Vesihöyryn kohdalla hän korostaa erityisesti myös pilviä, joiden vaikutus jo yksin on vähintään yhtä tärkeä kuin varsinaisten kasvihuonakaasujen vaikutus yhteensä.
Kasvihuonekaasujen keksijän John Tyndallin kautta luento etenee kuvaan tuossa alla, johon liittyy myös monia fysiikan historian suuria nimiä, katsokaa itse, en ala niitä tässä nyt tarkemmin esittelemään. Happer tekee sen paremmin itse.
Kuva esittää maapallon spektriä keskimääräisen pilvettömän ilmakehän yläpuolella 86 km:n korkeudella. Siinä ylin sileä käyrä esittää mustan kappaleen säteilyä lämpötilassa T=15.5°C. Käyrän alle jäävä pinta-ala vastaa silloin säteilyvuota 394 W/m². Kuvassa on myös ilmakehän läpi kulkevan säteilyn spektri CO₂-pitoisuuksien arvoilla 0, 400 ja 800 ppm. Näemme, että pitoisuuden tuplaantuessa, CO₂:n aiheuttama kuoppa levenee vain vähän.
Luennolla Happer kertoo levenemisen vaikutuksen olevan energiassa n. 3W/m² ja lämpötilassa vähän mutta jättää tarkan arvon kertomatta. Tämä onkin viisasta, koska emme tiedä, mikä osuus energiasta muuttuu lämmöksi ja mikä ilmakehän liikettä ylläpitäviksi voimiksi. Jos kuitenkin oletamme lämpötilan muutoksen suoraan verrannolliseksi energiavuohon, voimme laskea vaikutukseksi
ΔT = [ 3/(394 - 277) ]*30°C = 0.77°C,
missä 30°C on tuo edellä mainittu kasvihuonekaasujen lämmittävän vaikutuksen arvioitu yläraja.
Luento jatkuu kuvilla, jotka osoittavat tietokonemallinnusten kyvyttömyyttä ennustaa tulevaa ja tässä hän lisäksi kertoo myös epäsuorasti olleensa pätevä klimatologi jo vuonna 1982. Alla voitte linkkiosiosta tutkia, millaisen kaveriporukan kanssa hän tuolloin työskenteli!
Luennon loppuosan Happer käyttää osoittaakseen, että CO₂ ei ole sellainen mörkö, miksi alarmistit sitä kuvailevat. Sen pitoisuus ilmakehässä on ennenkin ollut suuri eikä mitään vahinkoa ole tapahtunut. Päinvastoin, kasvikunta on hyötynyt siitä suuresti, mikä mm. nykyään näkyy jo koko maanpiirin vihertymisenä. Kuva tuossa alla.
 |
| Lisääntyvä CO₂ on kasvikunnalle ruokaa ja auttaa sitä kasvamaan kuivemmissa olosuhteissa. |
Luennon yhteenvedossa Happer toteaa, ettei tiedettä tehdä
äänestämällä, totuus selviää, kun nähdään miten hyvin teoria vastaa havaintoja. Luennon päätösdia alla.
Lopussa yleisö kysyi myös Happerin vastinetta alarmistien hellimälle ajatukselle vesihöyryn pakotteesta. Happer kuittasi toteamalla, ettei tuollaista pakotetta ole. Jos vesihöyryn määrä kasvaakin lämpötilan noustessa, kasvaa samalla myös pilvipeiton määrä, mikä kumoaa vaikutuksen..
Linkit
Luennolla Happer kertoi kasvihuonekaasujen lämmittäväksi vaikutukseksi 20 - 30°C. Tätä on käsitelty myös ao.
linkissä sivulla 12, missä vaikutuksen keskimääräiseksi arvoksi dT on saatu 24.3 °C. Tällä arvolla edellä laskettu ΔT saa arvon +0.62°C. Olen blogannut aiheesta myös
tuolla ja sain silloin arvoksi +0.87°C, kun dT oli 33°C.
Mielipiteidensä vuoksi prof. Happer on joutunut monien lokakampanjoiden kohteeksi. Alla linkki, missä hän kertoo elämästään ja syistä, minkä vuoksi on jatkanut uraansa tutkitun tieteen puolestapuhujana.
